Vieraslajit kuriin
Lähetetty: 21 Touko 2015, 21:50
Linturetkillä kannattaa kiinnittää huomiota myös haitallisiin vieraslajeihin, erityisesti kasveihin. Haitalliset vieraslajit ovat kasveja, jotka vievät elintilaa suomalaiselta kasvillisuudelta ja vähentvät luonnon monimuotoisuutta. Vieraslajeille ei ole Suomessa vihollisia, joten ne pystyvät syrjäyttämään luontaiset kasvit ja niillä menestyvät hyönteiset Suomen luonnossa. Siksi on ensisijaisen tärkeää tunnistaa ja hävittää niiden esiintymät ennen kuin on liian myöhäistä: jos ongelmaan ei puututa, parinkymmenen vuoden päästä voi jo olla liian myöhäistä ja silloin ongelma voi olla samassa mittasuhteessa esim. perinnebiotooppien katoamisen ja kosteikkojen umpeenkasvun kanssa, kun puhutaan uhanalaisuuden syistä.
Havainnot haitallisista vieraslajeista voi ilmoittaa ilmoituslomakkeella osoitteessa http://www.vieraslajit.fi, jolloin esiintymien määrä ja sijoittuminen tulee paremmin luonnonsuojelijoiden ja ympäristöhallinnon tietoon. Samassa osoitteessa voi tutustua vieraslajien määritykseen. Ohjeita löytyy myös esim. osoitteesta http://www.puutarhakarkulaiset.fi/
Jos ilmoittamisen lisäksi riittää aikaa, on hyvä hävittää tai ainakin heikentää kasvustoja.
Jättiputket
- Hävittäminen on vaikeaa, jos kasvusto on vanha ja se on ehtinyt kasvattaa voimakkaan juurakon. Yksi mahdollisuus on katkaista lapiolla pääjuuri n. 15-20 cm syvyydeltä. Toki myös varsien katkominen esim. niittämällä, puutarhasaksilla tai potkimalla toimii, mutta esiintymän hävittäminen vaatii monta niittokertaa kasvukauden aikana usean vuoden ajan. Siemenpankki selviytyy useita vuosia, joten esiintymää pitää seurata kauan.
Kurtturuusu
- Ei muodosta sisämaassa samanlaista ongelmaa kuin rannikolla. Kuitenkin sisämaassakin istutusten ulkopuolelle päässeet kurtturuusut pitäisi saada pois. Yksi mahdollisuus on repiä kasvi juurineen pois maasta, mutta tämä on yleensä työlästä. Helpompi vaihtoehto on ns. näännytysmenetelmä, jossa ruusukasvustosta leikataan joka vuosi uudet versot pois noin kolmeen kertaan kasvukauden aikana. Näin kasvi vähitellen (3-4 vuotta) kuolee.
Jättipalsami
- Yksivuotinen kasvi, joten hävittäminen on varsin simppeliä. Kaksi vaihtoehtoa: joko versot nypitään juurineen pois maasta ja viedään jätesäkeissä esim. poltettavaksi tai sitten kasvusto niitetään kahteen kertaan, ensimmäisen kerran kukinnan alettua ja toisen kerran toisen kukinnan alettua (yleensä kukkii katkaistusta versosta uudelleen kuukauden sisällä niitosta). Siemenpankki kuitenkin selviää pahimmillaan vuosien ajan, joten seurantaa pitää jaktaa tulevinakin vuosina.
Komealupiini
- Monivuotinen ja vaikea hävitettävä. Parasta olisi saada nyhdettyä maasta juurineen, mutta myös kasvustojen jatkuva niittäminen näännyttää kasvit vähitellen. Valitettavasti komealupiini on levinnyt laajalti ja on kasvupaikoillaan runsas, mutta ainakin on huolehdittava siitä, ettei se pääse leviämään tärkeille perinnebiotoopeille eikä alueille, joilta lupiini vielä puuttuu.
Sellaista! Jos on vinkkejä tai korjauksia, niitä saa mielellään esittää tässä ketjussa.
Havainnot haitallisista vieraslajeista voi ilmoittaa ilmoituslomakkeella osoitteessa http://www.vieraslajit.fi, jolloin esiintymien määrä ja sijoittuminen tulee paremmin luonnonsuojelijoiden ja ympäristöhallinnon tietoon. Samassa osoitteessa voi tutustua vieraslajien määritykseen. Ohjeita löytyy myös esim. osoitteesta http://www.puutarhakarkulaiset.fi/
Jos ilmoittamisen lisäksi riittää aikaa, on hyvä hävittää tai ainakin heikentää kasvustoja.
Jättiputket
- Hävittäminen on vaikeaa, jos kasvusto on vanha ja se on ehtinyt kasvattaa voimakkaan juurakon. Yksi mahdollisuus on katkaista lapiolla pääjuuri n. 15-20 cm syvyydeltä. Toki myös varsien katkominen esim. niittämällä, puutarhasaksilla tai potkimalla toimii, mutta esiintymän hävittäminen vaatii monta niittokertaa kasvukauden aikana usean vuoden ajan. Siemenpankki selviytyy useita vuosia, joten esiintymää pitää seurata kauan.
Kurtturuusu
- Ei muodosta sisämaassa samanlaista ongelmaa kuin rannikolla. Kuitenkin sisämaassakin istutusten ulkopuolelle päässeet kurtturuusut pitäisi saada pois. Yksi mahdollisuus on repiä kasvi juurineen pois maasta, mutta tämä on yleensä työlästä. Helpompi vaihtoehto on ns. näännytysmenetelmä, jossa ruusukasvustosta leikataan joka vuosi uudet versot pois noin kolmeen kertaan kasvukauden aikana. Näin kasvi vähitellen (3-4 vuotta) kuolee.
Jättipalsami
- Yksivuotinen kasvi, joten hävittäminen on varsin simppeliä. Kaksi vaihtoehtoa: joko versot nypitään juurineen pois maasta ja viedään jätesäkeissä esim. poltettavaksi tai sitten kasvusto niitetään kahteen kertaan, ensimmäisen kerran kukinnan alettua ja toisen kerran toisen kukinnan alettua (yleensä kukkii katkaistusta versosta uudelleen kuukauden sisällä niitosta). Siemenpankki kuitenkin selviää pahimmillaan vuosien ajan, joten seurantaa pitää jaktaa tulevinakin vuosina.
Komealupiini
- Monivuotinen ja vaikea hävitettävä. Parasta olisi saada nyhdettyä maasta juurineen, mutta myös kasvustojen jatkuva niittäminen näännyttää kasvit vähitellen. Valitettavasti komealupiini on levinnyt laajalti ja on kasvupaikoillaan runsas, mutta ainakin on huolehdittava siitä, ettei se pääse leviämään tärkeille perinnebiotoopeille eikä alueille, joilta lupiini vielä puuttuu.
Sellaista! Jos on vinkkejä tai korjauksia, niitä saa mielellään esittää tässä ketjussa.