Kevätlaskentojen tuloksia 2016

Valvojat: Deattan, Jared, admin

KimKuntze
Viestit: 89
Liittynyt: 28 Helmi 2015, 21:06

Kevätlaskentojen tuloksia 2016

Viesti Kirjoittaja KimKuntze » 13 Maalis 2016, 11:58

Kevätlaskennat on taas saatu laskettua. Reittejä tuli mukaan 42 ja kilometrejä 431. Reittilukumäärä on saatu hienosti vakiinnutettua yli 40:een, kiitos siitä kaikille laskijoille! Ennen 2010-lukua näin hyvää aktiivisuutta saadaan etsiä vuodelta 1973. Uusia reittejä kaivataan silti etenkin vesistöjen äärelle ja metsiin. Tulokset on koottu taulukkoon, jonka voi ladata osoitteesta http://www.pily.fi/tilastot

Lisäksi valtakunnallisia tuloksia voi käydä katsomassa osoitteesta https://rengastus.helsinki.fi/tuloksia/ ... tulaskenta
Täältä löytyy lajikohtaisia runsauskäppyröitä (esim. alla varpunen) ja myös valtakunnallisesti kunniataulukko reittien laskijoista vuosien varrella.

Osoitteesta http://koivu.luomus.fi/talvilintutuloksia/ voi käydä vilkaisemassa yksittäisten reittien tuloksia koko siltä ajalta, kun ko. reittiä on laskettu.

Lajimäärä tippui edellisestä kolmesta vuodesta 51:een, kokonaisyksilömääräkin jäi hieman 2010-luvun keskiarvon alapuolelle. Tässä tosin vaikuttaa voimakkaasti viime kevään erittäin korkea yksilömäärä.

Laulujoutsenia havaittiin kolmantena vuonna peräkkäin, suunnilleen yhtä paljon kuin viime vuonna mutta vähemmän kuin ennätyksellisenä edellisvuonna. Sinisorsamäärä jäi keskiarvon alapuolelle, telkkiä nähtiin vain kolme ja isokoskeloita vain yksi. Parempaa vesiäislajistoa edusti tukkakoskelo. Lokeista argareita havaittiin selvästi edellisen kahden vuoden huippumääriä vähemmän, mutta merilokkeja näkyi peräti 12 lintua.

Merikotka teki historian toiseksi parhaan tuloksen (41 yksilöä), mutta viime vuoden hurjasta lukemasta jäätiin. Kanahaukkoja nähtiin vain kaksi ja varpushaukkoja kolme; varpushaukkoja on yleensä ollut puolet enemmän. Harvalukuisempia päiväpetoja ei reiteille osunut, mutta pöllöpuolella nähtiin sekä varpuspöllö että helmipöllö – jälkimmäinen oli ensimmäinen 90-luvun jälkeen! Myyrämääristä kertoo kuusi havaittua isolepinkäistä, selvästi keskiarvoa parempi tulos.

Sekä pyitä että teeriä havaittiin vain noin puolet keskimääräisestä, eikä metsoa nähty tällä kertaa. Fasaanejakin oli tavallista vähemmän, yhteensä vain kolme yksilöä. Ei mennyt hyvin pulullakaan – kahta edellistä vuotta heikompi esiintyminen.

Tikoista harmaapäitä oli viime vuosien tapaan runsaasti, palokärkiä ja käpytikkoja aika tavanomainen määrä. Valkoselkätikkavaellus näkyy peräti neljänä yksilönä. Pikkutikkojakin havaittiin kuusi ja pohjantikkoja kaksi.

Huono marjavuosi näkyy tilhen puuttumisena kokonaan. Räkättejä on selvästi vähemmän kuin viime vuonna mutta muuhun 2010-lukuun verrattuna ihan normaalisti. Mustarastas teki 2010-luvun toiseksi parhaan tuloksen.

Hippiäisiä oli keskimääräistä vähemmän mutta puukiipijöitä enemmän. Yksi pähkinänakkelikin havaittiin. Yllättäen pyrstötiaisia havaittiin nyt kaksinkertaisesti 2010-luvun keskiarvoon nähden, vaikka jouluna niitä nähtiin heikosti. Mistä ero johtuu?

Metsätiaisilla menee heikosti: hömötiaisia 62 % 2010-luvun keskiarvosta, töyhtötiaisia ja kuusitiaisiakin tavallista vähemmän. Viime syksyn kuusitiaisvaellus ei siis näy laskentatuloksissa toisin kuin Varsinais-Suomessa; vaeltajatinttejä jäi ilmeisesti lounaisrannikolle talvehtimaan. Sinitiaisen määrä oli normaali, talitiaisen viime vuosien tapaan varsin suuri.

Varislinnuista naakkoja havaittiin tavanomaista enemmän ja korppeja puolestaan vähemmän, muita varsin normaalisti.

Varpunen jatkaa syöksyään: tässäkin laskennassa tehtiin kaikkien aikojen huonoin tulos. Tämä jopa siitä huolimatta, että edellis- ja viime talvena perustettiin pari keskustareittiä, joilla varpusia havaitaan erittäin runsaasti. Varpusia on nyt vain 17 % 1960-luvun määrästä! Pikkuvarpusia nähtiin taas paljon, vaikkakin 2014 näyttää jääneen parhaaksi vuodeksi tällä erää.
Kuvankaappaus 2016-3-13 kello 11.57.23.png
Kuvankaappaus 2016-3-13 kello 11.57.23.png (44.58 KiB) Katsottu 2785 kertaa
Siemensyöjien esiintyminen oli heikko: viherpeippoja, vihervarpusia, urpiaisia, punatulkkuja ja keltasirkkuja havaittiin keskiarvoa vähemmän. Vain vaivaiset kaksi käpylintua (sp.) saatiin reitille, kateissa siis nekin. Mukava poikkeus oli tikli, joita nähtiin toiseksi eniten kevätlaskentojen historiassa. Harvalukuisempia lajeja edustavat peippo (kaksi yksilöä) ja parhaana nokkavarpunen.

Mukavaa kevättä kaikille laskentoihin osallistuneille ja muillekin harratsajille! Seuraavaksi suunnataan nokka kohti vesilintulaskentoja, joista infoan tarkemmin lähempänä. Tulossa on myös kesälaskentakurssi huhtikuun puolivälissä, siitäkin lisää myöhemmin.