Joululaskentojen tuloksia 2015/2016

Valvojat: Deattan, Jared, admin

KimKuntze
Viestit: 89
Liittynyt: 28 Helmi 2015, 21:06

Joululaskentojen tuloksia 2015/2016

Viesti Kirjoittaja KimKuntze » 15 Tammi 2016, 10:51

Analyysissä on mukana tulokset 52 reitiltä, jotka kattavat yhteensä 502 reittikilometriä. Laskettujen reittien jakautuminen nykykunnittain on seuraava: Akaa 3, Hämeenkyrö 2, Kangasala 5, Lempäälä 1, Nokia 4, Orivesi 2, Pälkäne 2, Ruovesi 4, Tampere 7, Valkeakoski 14, Sastamala 2, Vesilahti 2 ja Ylöjärvi 3. Laskentoihin osallistui tällä kertaa 51 henkilöä, joille kaikille kiitokset talvilinnustomme seurannan mahdollistamisesta.

Tulostaulukon voi käydä lataamassa osoitteesta http://www.pily.fi/tilastot – taulukossa on kunkin reitin havainnot sekä niistä koottu yks/10km-keskiarvo ja vertailuksi vuosikymmenten vastaavat keskiarvot. Toisella välilehdellä on lueteltu reittien laskijat.

Tekstin elävöittämiseksi olen laittanut sekaan koko Suomen laskennoista saatuja alustavia tuloskäyriä. Ne löytyvät kaikkien lajien osalta täältä: https://rengastus.helsinki.fi/tuloksia/ ... ulaskenta/

Lajimäärä tipahti kahden runsaslajisen vuoden jälkeen 54:ään, joka on varsin normaali määrä 2010-luvulla. Lintuja on nyt maastossa yksilömäärällisesti todella vähän, sillä 414 yks/10km on 2010-luvun pienin lukema. En osaa arvioida, onko kovilla pakkasilla ollut tekemistä lintujen havaittavuuden ja sitä kautta yksilömäärien kanssa; suurin osa reiteistä kuitenkin laskettiin ennen pakkasjakson alkamista.

Vesilintuja nähtiin runsaasti, sillä osa laskennoista tehtiin ennen kuin mitkään vesistöt olivat ehtineet jäätyä. Erityisen runsaita olivat laulujoutsen ja isokoskelo, joiden runsaus kuitenkin jäi selvästi talven 2011/12 ennätyksestä. Sinisorsia ei ollut mitenkään erityisen paljon, pikemminkin tavallista vähemmän. Paremmista vesiäisistä nähtiin seitsemän merimetsoa, tavi ja 19 telkkää. Vesilintuja talvehtii nykyään selvästi menneitä vuosikymmeniä enemmän:
Kuvankaappaus 2016-1-14 kello 19.31.49.png
Kuvankaappaus 2016-1-14 kello 19.31.49.png (48.42 KiB) Katsottu 2744 kertaa
Merikotka on jo Pirkanmaallakin näkyvin talvipetolintu: niitä nähtiin nyt 18. Kanahaukkoja nähtiin seitsemän, joka on ihan normaali määrä, mutta varpushaukkoja havaittiin vain kolme – alle puolet normaalista. Varpushaukkojen vähyys on pantu merkille maanlaajuisestikin. Hienot laskentahavikset tehtiin hiirihaukasta, piekanasta ja ampuhaukasta, jotka ovat kaikki harvinaisia joululaskentalajeja. Myyränpurijoihin lukeutuu myös isolepinkäinen, jonka kanta näyttäisi olevan normaalilla tasolla.

Pyyllä oli kolmen hyvän vuoden jälkeen tällä kertaa heikko esiintyminen. Teeriä puolestaan oli selvästi vähemmän kuin kertaakaan aiemmin 2010-luvulla, eikä metsoa havaittu lainkaan. Olikohan kylmä kesä turmiollinen metsäkanalintujen pesinnän kannalta? Peltopyytä ei taaskaan nähty, fasaaneja puolet tavanomaisesta.

Kala- ja harmaalokkeja havaittiin tavanomaista vähemmän, merilokkeja puolestaan ihan mukavasti neljä yksilöä. Pulun kanta oli viimeistä kahta vuotta alempana, ja tämän mielestäni havaitsee muutenkin esim. Tampereella. Iloinen yllättäjä on varpuspöllö, joita havaittiin kymmenen yksilöä, joululaskentojen ennätys!

Harmaapäätikkoja osui reiteille normaalisti, palokärkiä ja käpytikkoja keskimääräistä vähemmän. Loput lajit ovatkin varsin vähälukuisia joululaskennassa; nyt havaittiin kaksi valkoselkätikkaa, yksi pikkutikka ja kaksi pohjantikkaa. Mainitaan tässä yhteydessä myös koskikarojen pieni määrä, vain kolme yksilöä.

Marjalinnut olivat odotetusti vähissä: esimerkiksi tilhiä havaittiin vain yksi yksilö! Mustarastaita oli melkein keskimääräisen 2010-luvun talven veroisesti, räkättejäkin ihan hyvin jos verrataan talviin 2010/11–2013/14. Tällä kertaa vältyttiin harvinaisemmilta hysytalvehtijoilta.

Tiaiskillan osalta vain hippiäisellä ja puukiipijällä menee tänä talvena hyvin (ainakin meni pakkasiin saakka), mutta muiden, etenkin metsätiaisten osalta tilanne on synkkä. Hömö- ja töyhtötiainen tekivät historian huonoimman tuloksen, ja kuusitiainenkin jäi keskiarvon alapuolelle, vaikka vaelluksen jäljiltä niitä on nyt runsaasti ainakin Varsinais-Suomessa.

Siinä missä 50-luvulta 80-luvulle hömötiaisen tiheys oli noin 12 yks/10km, jäi vastaava luku nyt noin 2,7:ään! Hömötiaisen ja muiden metsälintujen väheneminen on huomattu useissa tutkimuksissa; viimeksi SYKEn tutkimuksessa 12 runsaimmasta metsän lintulajista ainoastaan talitiainen runsastui talousmetsissä. Väheneminen näkyy myös alla olevassa kuvaajassa.
Kuvankaappaus 2016-1-14 kello 19.44.22.png
Kuvankaappaus 2016-1-14 kello 19.44.22.png (45.11 KiB) Katsottu 2744 kertaa
Huono pesimämenestys näkyy myös tali-, sini- ja pyrstötiaisella, mutta niiden kannankehitys ei ole muuten lainkaan huolestuttava – päinvastoin, nämä ovat selvästi runsastuneet viime vuosikymmeninä.

Varislinnuista närhiä on kohtalaisen vähän, harakoita ja korppeja puolestaan normaalisti. Naakan ja variksen runsaus on silmiinpistävää, kaiketi tavallista isompi osa kannasta on jäänyt talvehtimaan?

Varpusen kanta tipahti laskentahistorian pohjalukemaan. Kehitys on karmea, 70-luvun talvikannasta jäljellä vain 15 prosenttia! Pikkuvarpunenkin otti välillä takapakkia, huono pesimäkesä saattaa näkyä tässäkin.
Kuvankaappaus 2016-1-14 kello 19.28.58.png
Kuvankaappaus 2016-1-14 kello 19.28.58.png (47.1 KiB) Katsottu 2744 kertaa
Vähissä ovat myös peippolinnut. Järriä ei havaittu lainkaan, peippojakin vain yksi yksilö. Viherpeipon runsaus tippui 90-luvun alkupuolelle (kuva). Tiklejä sentään näkyi tavallista runsaammin, mutta vihervarpunen ja urpiainen olivat kovin vähissä. Yksi tundraurpiainen mahtui joukkoon.
Kuvankaappaus 2016-1-14 kello 19.29.15.png
Kuvankaappaus 2016-1-14 kello 19.29.15.png (45.88 KiB) Katsottu 2744 kertaa
Käpylintuja ei havaittu yhdelläkään reitillä. Punatulkut jäivät keskimääräistä vähäisemmiksi, niin myös keltasirkut.

Kahden katovuoden jälkeen marjattomassa ja siemenettömäsä talvilinnustossamme ei ole kauhean paljon hurrattavaa, mutta muutama valonpilkahdus sentään löytyy. Yleensä huonoja vuosia seuraa parempi, eli ensi talvena voisi taas olla vähän paremmin lintuja laskettavaksi. Suosittelen talvilintulaskentaa myös kaikille niille, jotka eivät ole vielä sitä kokeilleet. Paljon hienoja elämyksiä, eikä tähän aikaan vuodesta nyt oikeasti lintumaailmassa oikein parempaakaan tekemistä ole kuin tehdä koko päivän retki ja laskea samalla kaikki linnut. Uusia reittejä kaivataan ympäri maakuntaa erityisesti metsiin ja vesistöjen äärelle – tekstin alussa oleva kuntakohtainen lista antaa osviittaa puutealueista. Uutta reittiä voi kokeilla jo vaikka kevätlaskennoissa, joiden vuoro on helmikuun lopussa!