Syyslaskentojen tuloksia 2015
Valvojat: Deattan, Jared, admin
Syyslaskentojen tuloksia 2015
Laitan tänne syyslaskentojen tuloksia, kunhan reittejä on laskettu hiukan enemmän. Tällä hetkellä Hatikassa on vasta kuuden reitin tulokset - siis ornit maastoon ja havikset nettiin, niin saadaan ajankohtainen tieto Pirkanmaan lintutilanteesta! Hyvä laskentapäivä on esimerkiksi huomenna, jolloin ajattelin itsekin laskea toisen Tampereen reiteistäni.
Re: Syyslaskentojen tuloksia 2015
Nyt museon sivuilta löytyy jo 20 reitin (yhteensä 197 km) tulokset, joten on aika tehdä ensimmäinen alustava katsaus tämän hetken lintutilanteeseen. Olen kopioinut museon sivuilta reittien tulokset Excel-taulukkoon, joka löytyy alla olevan linkin takaa. Tutustukaa! Taulukossa voi verrata Pirkanmaan laskentatuloksia edellisiin vuosiin ja vuosikymmeniin ja toisaalta myös yksittäisiä reittejä voi verrata toisiinsa.
http://www.pily.fi/tilastot
Runsaasti näyttäisi olevan mm. silkkiuikkuja, merimetsoja, harmaahaikaroita, telkkiä, tilhiä, hippiäisiä ja puukiipijöitä. Vähissä sen sijaan ovat kalalokki, kesykyyhky, käpytikka, kaikki tiaiset, varpunen ja urpiainen.
Kannattaa mennä maastoon laskemaan, tiedä mitä hauskaa sieltä löytää!
http://www.pily.fi/tilastot
Runsaasti näyttäisi olevan mm. silkkiuikkuja, merimetsoja, harmaahaikaroita, telkkiä, tilhiä, hippiäisiä ja puukiipijöitä. Vähissä sen sijaan ovat kalalokki, kesykyyhky, käpytikka, kaikki tiaiset, varpunen ja urpiainen.
Kannattaa mennä maastoon laskemaan, tiedä mitä hauskaa sieltä löytää!
Re: Syyslaskentojen tuloksia 2015
Päivitin taas taulukon samalle sivulle http://www.pily.fi/tilastot
Mukana on nyt 26 reitin tulokset, reilu puolet viimevuotisesta määrästä. Kaikenlaista mielenkiintoista taulukosta näkee - esimerkiksi sen, että Varsinais-Suomessa ennätyksellisen runsaana esiintyviä kuusitiaisia on meillä selvästi alle keskiarvon.
Käykää loputkin laskemassa omat reittinne ja laittakaa tulokset Hatikkaan, niin saamme taas mahdollisimman kattavan kuvan tämänhetkisestä lintutilanteesta! Aikaa on vielä sunnuntaihin saakka.
Mukana on nyt 26 reitin tulokset, reilu puolet viimevuotisesta määrästä. Kaikenlaista mielenkiintoista taulukosta näkee - esimerkiksi sen, että Varsinais-Suomessa ennätyksellisen runsaana esiintyviä kuusitiaisia on meillä selvästi alle keskiarvon.
Käykää loputkin laskemassa omat reittinne ja laittakaa tulokset Hatikkaan, niin saamme taas mahdollisimman kattavan kuvan tämänhetkisestä lintutilanteesta! Aikaa on vielä sunnuntaihin saakka.
Re: Syyslaskentojen tuloksia 2015
Nyt taulukossa (http://www.pily.fi/tilastot) on jo 34 reitin tulokset, yhteensä 352 reittikilometriä. Tuloksetkin alkavat olla suht selkeitä. Odottelen silti vielä viimeisiä reittejä Hatikkaan ennen kuin teen tarkemman analyysin syksyn linnustosta.
Tarkastellaan jo kuitenkin hiukan vaikkapa metsätiaisia: niitä on nyt maastossa seuraavasti (muutos prosentteina 2010-luvun keskiarvoon).
Pyrstötiainen: – 43 %
Hömötiainen: – 45 %
Töyhtötiainen: – 27 %
Kuusitiainen: – 51 %
Eli siis kaikkia metsätiaisia on nyt selvästi vähemmän kuin keskimäärin 2010-luvulla. Hömötiaisen kanta on Pirkanmaalla alempana kuin milloinkaan talvilintulaskentojen historiassa – kanta on pudonnut 1980-luvulta alle neljännekseen! Mielenkiintoista on sekin, että kuusitiaisia on Varsinais-Suomessa ennätyspaljon mutta Pirkanmaalla valtavan vähän. Ilmeisesti vaeltajat ovat jääneet rannikolle.
Tarkastellaan jo kuitenkin hiukan vaikkapa metsätiaisia: niitä on nyt maastossa seuraavasti (muutos prosentteina 2010-luvun keskiarvoon).
Pyrstötiainen: – 43 %
Hömötiainen: – 45 %
Töyhtötiainen: – 27 %
Kuusitiainen: – 51 %
Eli siis kaikkia metsätiaisia on nyt selvästi vähemmän kuin keskimäärin 2010-luvulla. Hömötiaisen kanta on Pirkanmaalla alempana kuin milloinkaan talvilintulaskentojen historiassa – kanta on pudonnut 1980-luvulta alle neljännekseen! Mielenkiintoista on sekin, että kuusitiaisia on Varsinais-Suomessa ennätyspaljon mutta Pirkanmaalla valtavan vähän. Ilmeisesti vaeltajat ovat jääneet rannikolle.
Re: Syyslaskentojen tuloksia 2015
Dodiid, nyt taulukossa on 38 reitin tulokset 387 kilometrin varrelta, joten on aika pohtia, millainen loppusyksy meillä on käsillä. Kiitos kaikille laskijoille aineiston tuottamisesta! Taulukosta (http://www.pily.fi/tilastot/) löytyy kunkin lajin tiheys vuosikymmenittäin sekä 2010-luvun talvilta vuosittain, tämän talven osalta kaikki reitit ja niiden havainnot sekä omalta välilehdeltään myös kunniataulukko laskentoja tehneistä.
Lajeja havaittiin 73 (viime syksynä 74, edellissyksynä 73). Varsin tavanomainen tilanne siis. Kokonaisyksilömäärä (501 yks/10km) jäi viime vuoden hurjasta 800:sta mutta oli muihin 2010-luvun syksyihin verrattuna keskitasoa.
Vesilinnuista runsaina esiintyivät silkkiuikku, merimetso, laulujoutsen, telkkä ja uivelo sekä harmaahaikara. Tavallisella tasolla runsaimmista lajeista oli vain kanadanhanhi. Vähissä puolestaan olivat sinisorsa ja isokoskelo, kaksi runsainta talvista vesiäistämme. Varmaan vielä hajaantuneina ja osittain pohjoisempana, kun järvet ovat sulat? Harvinaisemmista marraskuun lajeista voisi mainita haapanan, kolme tavia, neljä tukkasotkaa, kaksi mustalintua, kolme pilkkasiipeä, kaksi tukkakoskeloa ja kaksi nokikanaa.
Merikotkat olivat vähissä, vain kaksi yksilöä nähtiin. Kanahaukkoja oli viime vuosia paremmin, varpushaukkoja melko normaalisti; molempien aineistot ovat tosin pieniä. Laskijaansa varmasti ilahduttivat reitit, joilla nähtiin maakotka ja piekana!
Metsäkanalinnut olivat alamaissa: pyy lievästi, teeri selvästi viime vuosia heikommalla tasolla. Yksi metsokin pääsi taulukkoon. Fasaaneja oli muutaman huonon vuoden jälkeen hiukan normaalimmin.
Naurulokki on varsin harvalukuinen syyslaskentalaji, nyt nähtiin kaksi yksilöä. Kalalokkeja oli vain kolmannes normaalista määrästä, harmaalokkeja selvästi keskimääräistä enemmän (mutta viime vuotta vähemmän). Merilokkeja havaittiin tavanomaisesti.
Pulukanta on heikoilla. Uuttukyyhky havaittiin toista kertaa 2010-luvulla, pöllöistä varpus- ja viiru-. Runsaasti vaeltaneista tikoista ainoastaan valkoselkä- (kolme havaintoa) ja pohjantikkoja (kuusi havaintoa) havaittiin tavallista enemmän, muita aika lailla normaalisti, käpytikkoja vajaan kolmanneksen tavanomaista vähemmän.
Tilhiä nähtiin marjojen puutteesta huolimatta ihan kohtuullisesti, 2010-luvun paras lukema. Myös koskikaroja oli pitkästä aikaa hyvin, kuusi yksilöä kun edellisessä viidessä syyslaskennassa ei havaittu ainuttakaan! Mustarastaita nähtiin ihan kohtalaisesti marjatilanteeseen nähden, ja räkätinkin tiheys oli parempi kuin huonoimpina 2010-luvun talvina. Harvalukuisista lajeista ansaitsevat maininnan peukaloinen, punarinta ja laulurastas.
Hippiäinen ja puukiipijä tekivät 2010-luvun enkat, mutta muille tiaisparvien asukeille syksy on huono. Hömötiaiselle kaikkien aikojen pohjanoteeraus, eikä hyvältä näytä myöskään pyrstö-, töyhtö- ja kuusitiaisen tiheys. Sini- ja talitiaisia oli keskimääräistä vähemmän; tässä ehkä näkyy toinen perättäinen huono pesimäkesä.
Isolepinkäisiä kuikuili pelloilla aika kivasti, joten jotain myyrää taitaa olla näkyvissä. Varislinnuista harakoita ja närhiä oli aika hintsusti, korppeja ja variksia normaalisti, naakkoja ennätyksellisesti. Yksi kottarainen elävöittää lajilistaa.
Varpusen kannankehitys on surullinen, ja nyt tehtiin kaikkien aikojen huonoin tulos. Myös pikkuvarpunen otti pari vuotta takapakkia runsaudessaan. Peippoja havaittiin neljä, mutta järrejä ei lainkaan; laji on ollut kortilla koko Suomen laajuisesti.
Myös viherpeipon runsaus tippui selvästi; nyt ollaan 1990-luvun keskiarvon tietämillä ja ennätysvuosien runsaudesta on jäljellä noin puolet. Aika hurjaa! Tikliä nähtiin kohtuullisen paljon, vihervarpusia aika normaalisti, urpiaisia 2010-luvun pienin määrä. Paremmista carduista havaittiin kolme hemppoa.
Pikkukäpylinnut olivat vähissä, heikoin tulos kolmeen vuoteen. Punatulkkuja oli paria viime syksyä paremmin, vaikkei marjoja olekaan. Keltasirkut puolestaan ovat täysin kateissa, tiheys on kolmanneksen pienempi kuin 2010-luvulla keskimäärin!
Että tällaista. Joulukuun 25. päivä mennään taas joululaskennan merkeissä, palaan asiaan lähempänä.
Koko Suomen laajuisesti tuloksia voi käydä selailemassa täällä: http://koivu.luomus.fi/talvilinnut/
Lajeja havaittiin 73 (viime syksynä 74, edellissyksynä 73). Varsin tavanomainen tilanne siis. Kokonaisyksilömäärä (501 yks/10km) jäi viime vuoden hurjasta 800:sta mutta oli muihin 2010-luvun syksyihin verrattuna keskitasoa.
Vesilinnuista runsaina esiintyivät silkkiuikku, merimetso, laulujoutsen, telkkä ja uivelo sekä harmaahaikara. Tavallisella tasolla runsaimmista lajeista oli vain kanadanhanhi. Vähissä puolestaan olivat sinisorsa ja isokoskelo, kaksi runsainta talvista vesiäistämme. Varmaan vielä hajaantuneina ja osittain pohjoisempana, kun järvet ovat sulat? Harvinaisemmista marraskuun lajeista voisi mainita haapanan, kolme tavia, neljä tukkasotkaa, kaksi mustalintua, kolme pilkkasiipeä, kaksi tukkakoskeloa ja kaksi nokikanaa.
Merikotkat olivat vähissä, vain kaksi yksilöä nähtiin. Kanahaukkoja oli viime vuosia paremmin, varpushaukkoja melko normaalisti; molempien aineistot ovat tosin pieniä. Laskijaansa varmasti ilahduttivat reitit, joilla nähtiin maakotka ja piekana!
Metsäkanalinnut olivat alamaissa: pyy lievästi, teeri selvästi viime vuosia heikommalla tasolla. Yksi metsokin pääsi taulukkoon. Fasaaneja oli muutaman huonon vuoden jälkeen hiukan normaalimmin.
Naurulokki on varsin harvalukuinen syyslaskentalaji, nyt nähtiin kaksi yksilöä. Kalalokkeja oli vain kolmannes normaalista määrästä, harmaalokkeja selvästi keskimääräistä enemmän (mutta viime vuotta vähemmän). Merilokkeja havaittiin tavanomaisesti.
Pulukanta on heikoilla. Uuttukyyhky havaittiin toista kertaa 2010-luvulla, pöllöistä varpus- ja viiru-. Runsaasti vaeltaneista tikoista ainoastaan valkoselkä- (kolme havaintoa) ja pohjantikkoja (kuusi havaintoa) havaittiin tavallista enemmän, muita aika lailla normaalisti, käpytikkoja vajaan kolmanneksen tavanomaista vähemmän.
Tilhiä nähtiin marjojen puutteesta huolimatta ihan kohtuullisesti, 2010-luvun paras lukema. Myös koskikaroja oli pitkästä aikaa hyvin, kuusi yksilöä kun edellisessä viidessä syyslaskennassa ei havaittu ainuttakaan! Mustarastaita nähtiin ihan kohtalaisesti marjatilanteeseen nähden, ja räkätinkin tiheys oli parempi kuin huonoimpina 2010-luvun talvina. Harvalukuisista lajeista ansaitsevat maininnan peukaloinen, punarinta ja laulurastas.
Hippiäinen ja puukiipijä tekivät 2010-luvun enkat, mutta muille tiaisparvien asukeille syksy on huono. Hömötiaiselle kaikkien aikojen pohjanoteeraus, eikä hyvältä näytä myöskään pyrstö-, töyhtö- ja kuusitiaisen tiheys. Sini- ja talitiaisia oli keskimääräistä vähemmän; tässä ehkä näkyy toinen perättäinen huono pesimäkesä.
Isolepinkäisiä kuikuili pelloilla aika kivasti, joten jotain myyrää taitaa olla näkyvissä. Varislinnuista harakoita ja närhiä oli aika hintsusti, korppeja ja variksia normaalisti, naakkoja ennätyksellisesti. Yksi kottarainen elävöittää lajilistaa.
Varpusen kannankehitys on surullinen, ja nyt tehtiin kaikkien aikojen huonoin tulos. Myös pikkuvarpunen otti pari vuotta takapakkia runsaudessaan. Peippoja havaittiin neljä, mutta järrejä ei lainkaan; laji on ollut kortilla koko Suomen laajuisesti.
Myös viherpeipon runsaus tippui selvästi; nyt ollaan 1990-luvun keskiarvon tietämillä ja ennätysvuosien runsaudesta on jäljellä noin puolet. Aika hurjaa! Tikliä nähtiin kohtuullisen paljon, vihervarpusia aika normaalisti, urpiaisia 2010-luvun pienin määrä. Paremmista carduista havaittiin kolme hemppoa.
Pikkukäpylinnut olivat vähissä, heikoin tulos kolmeen vuoteen. Punatulkkuja oli paria viime syksyä paremmin, vaikkei marjoja olekaan. Keltasirkut puolestaan ovat täysin kateissa, tiheys on kolmanneksen pienempi kuin 2010-luvulla keskimäärin!
Että tällaista. Joulukuun 25. päivä mennään taas joululaskennan merkeissä, palaan asiaan lähempänä.
Koko Suomen laajuisesti tuloksia voi käydä selailemassa täällä: http://koivu.luomus.fi/talvilinnut/