Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipide koskien Lempäälän Sääksjärven osayleiskaavaa 2020

Yhdistyksen tiedotukset ajankohtaisista asioista. Retkillä on oma alueensa.

Valvojat: Deattan, Jared, admin

Jukka T Helin
Viestit: 335
Liittynyt: 24 Helmi 2015, 21:56

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipide koskien Lempäälän Sääksjärven osayleiskaavaa 2020

Viesti Kirjoittaja Jukka T Helin » 16 Helmi 2021, 19:15

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipide koskien Lempäälän Sääksjärven
osayleiskaavaa 2020

Osayleiskaava-alueesta on laadittu luontoselvitys vuonna 2018 sekä linnustoselvitys vyuonna 2020.
Laatijana on ollut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kaava-alue on laaja. Linnustoselvityksessä
todetaan, että jokaiselle kaava-alueen selvitysalueelle ei voitu laskentaa kohdentaa kuin pääosin
kerran. Edelleen linnustoselvityksestä käy ilmi, että maastotöihin päästiin vasta toukokuussa
tilaajasta johtuen. Tämän vuoksi ei ole pystytty asianmukaisesti kartoittamaan esimerkiksi tikkojen
ja pöllöjen reviireitä. Linnustoselvityksissä on myös aina omat rajoitteensa, vaikka samalla alueella
kyettäisiin toistamaan laskennat riittävän hyvin. Edellä maintuista syistä Pirkanmaan
lintutieteellinen yhdistys katsoo, että linnustoselvitys on tehty liian aukollisesti, vaikkakin
kysymyksessä on osayleiskaava-alue.

Tehdyssä linnustoselvityksessä on kaavoitusalueella havaittu 10 uhanalaista lintulajia, 8
silmälläpidettävää lajia, 11 direktiivilajia ja 10 kansainvälistä vastuulajia. Alueellisesti uhanalaisista
lajeista on havainto metsosta. Linnustoselvityksen tiedot osoittavat, että kaavoitusalueen lintulajisto
on monipuolinen. Monipuolisuus perustuu alueella sijaitseviin useisiin arvokkaisiin
luontokohteisiin ja maaston vaihtelevuuteen. Kaikkiaan linnustoselvityksessä havaittiin 78 lajia,
joista noin 72 on alueella pesiviä lajeja.

Osayleiskaava-alueella sijaitsee linnustoselvityksen mukaan seuraavat merkittävät lintualueet: 1)
Selvitysalueen kaakkoisosan peltoympäristö 2) Perimmäisen vanha metsä 3) Kaitajärvenoja –
Multivuori 4) Rajajärven ympäristö 5) Piimäpolun metsä ja 6) Kortejärven ympäristö. Lisäksi tulee
ottaa huomioon muun muassa selkälokin ja kalasääsken pesäpaikat.

Vanhojen metsien lintulajisto on joutunut vaaraan maassamme, koska vanhojen metsien osuus on
vähentynyt merkittävästi. Erityisesti Etelä-Suomessa on vanhojen metsien osuus varsin vähäinen.
Pienien laikkujen jättäminen sinne tänne ei auta asiaa. Vanhoja metsiä on säilytettävä riittävän
kokonaisina ja yhtenäisinä alueina, jotta vanhoilla metsillä olisi todellista vaikutusta tilanteeseen.
Tästä syystä vanhojen metsien hävittämistä ja pilkkomista esimerkiksi kaavoituksen yhteydessä on
kaikin tavoin vältettävä.

Valtakunnallisten alueidentavoitteiden mukaan (VAT) on edistettävä luonnon monimuotoisuuden
kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Samalla on otettava huomioon
muun muassa virkistysalueiden riittävyys, mutta pelkkien rajallisten ja yksipuolisten viheralueiden
ja virkistysalueiden avulla luonnon monimuotoisuutta ei pidetä yllä. Valtakunnallisesti tunnettu
Birgitan polkukin jää kaavoitussuunnitelmien jalkoihin. Lempäälän pohjoisosan huomattavan
ylimitoitettu osayleiskaavaluonnos ei millään muotoa edistä eikä edes säilytä luonnon
monimuotoisuutta alueella. On muistettava lisäksi kaavasuunnitelmien vaikutukset Pirkkalan
puolella, jossa vaarannetaan merkittäviä luontoarvoja (Taaporinvuoren-Kurikkalallion Suomen 100
Luontohelmi-kokonaisuus, Iso-Naistenjärvi, osa Pulkajärven Natura-alue ym.).

Kaavan selostusosassa (2.2.) todetaan, ”että osayleiskaava alueen rakennetta eri osa-alueilla
eheytetään, täydennetään ja tiivistetään siten, että luonto, rakennettu ympäristö sekä
kulttuurihistorialliset alueet ovat suunnittelun lähtökohtina. Tavoitteena on suunnitella
yhdyskuntarakenne niin, että rakentamisen laajentumisesta huolimatta luontoperusta säilyy
monimuotoisena.” Nykyinen yleisosakaavaluonnos ei ole lainkaan sopusoinnussa edellä mainitun
tavoitteen kanssa. Luonnoksen toteutuminen merkitsee laajan ja monipuolisen luonto-osuuden
merkittävää tuhoutumista. Vaihtoehtoja on olemassa. Esimerkiksi Valtatie 9 vierustalle tien
läheisyyteen on mahdollista perustaa teollisuuspalvelualueita ja myös asumista siten, että luontoa ei
jouduta tuhoamaan laajasti. Laajojen teollisuuspalvelualueiden rakentaminen keskelle nykyisin
arvokasta luontoa juontuu selkeään ylioptimismiin.

Osayleiskaavan selostuksen vaikutusosassa (7.2) todetaankin ympäristövaikutuksista muun muassa
seuraavaa:”… Alueen luonne yhtenäisenä rauhallisena alueena muuttuu kokonaisuutena
merkittävästi, kun uusi valtatie halkoo aluetta muodostaen uuden melulähteen ja uusi maankäyttö
rakentuu. Virkistysarvot heikentyvät väistämättä erittäin suuresti, vaikka vaikutuksen merkittävyys
vaihtelee alueella suhteessa kunkin kohteen kohdalla etäisyydestä uuteen maankäyttöön sekä
valtatie- että 2-kehän linjauksesta….” Voidaan kysyä, onko tässä suunnitelmassa ollut luomto
todellakin yhtenä perustana?

Kaavoitussuunnitelman vaikutuksia linnustoon ja muuhun luontoon tulee myös tarkastella eri
suunnitelmien yhteisvaikutuksena. Alueellahan on rautatie- ja järjestelypihahankkeita, joilla voi olla
merkittävää haitallista vaikutusta yksinäänkin.

Valtatie 3:n Puskiaisten oikaisu perustuu voimassa olevaan 2040 Maakuntakaavaan.
Maakuntakaavaa voidaan kuitenkin muuttaa uuden arvioinnin kautta asianmukaisella menettelyllä.
Maakuntakaavaa ei ole välttämättä toteutettava, jos tilanne arvioidaan toisin tai muuttuneeksi
entisestä. Nykyiset liikenteen kasvuennusteet perustuvat vanhentuneisiin arvioihin. Lempäälässä
keskimääräinen vuorokausiliikenne nousisi n. 45 000 ajoneuvosta n. 65 000 ajoneuvoon vuoteen
2040 mennessä. Liikenteen määrä ei ole lainkaan niin kovassa kasvusuunnassa, kun näissä
vanhentuneissa ennusteissa arvioidaan. Ei edes siinä tapauksessa, vaikka väestön määrä Tampereen
seudulla kasvaisi olennaisesti. Etätyön tuntuva vahvistuminen ja julkisen liikenteen edistäminen
sekä muun muassa tulevaisuudessa autojen yhteiskäyttö vaikuttavat liikennemäärien kasvua
rajoittavasti. Tavarakuljetusten siirtyminen lisääntyvästi raiteille vaikuttaa samaan suuntaan.
Ilmastonmuutoksen torjuntastaregiat saattavat jopa vähentää liikenteen määrää nykyisestään. Näin
ollen ei ole mitenkään perusteltua pitää kiinni laajasti monipuolista luontoa hiilinieluineen
tuhoavasta vanhentuneesta suunnitelmasta, vaan arvioinnit ja suunnitelma on laadittava päivitettynä
uudelleen.

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys on sillä kannalla, että Puskiaisten oikaisusta ja 2-kehästä tulee
luopua. Kun otetaan huomioon luonnolle aiheutuvat haitat ja esimerkiksi Puskiaisten oikaisusta
saatava hyöty muihin mahdollisiin ratkaisuihin verrattuna, ei ole perusteltua lähteä näin
massiiviseen monipuolisen luontoalueen hävittämiseen. Moottoritien oikaisusta tulisi loppujen
lopuksi varsin vähäinen ajallinen etu. Laajojen metsäalueiden raivaaminen on myös vastoin
ilmastomuutoksen torjuntaa. Puskiaisten oikaisu ja 2-kehä tarkoittaisi lisäksi alueelle laajaa
teollisuuspaikka- ja asumisrakentamista. Tämä puolestaan vaikuttaisi useiden uusien teiden
rakentamisen lisäksi luonnon merkittävään köyhtymiseen. Sääksjärven osayleiskaavan
alkukyselyssä kuntalaisille 2017 tuli selkeästi esille se, että kyselyyn vastaajat haluavat painottaa
metsiä ja järviä positiivisimpina kohteina.

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys on samaa mieltä siitä, että Valtatie 3:n liikenneturvallisuutta
ja liikenteen sujuvuutta tulee parantaa nykyisestä. Tämä voidaan saavuttaa muun muassa
rakentamalla kolmas kaista Kuljun eritasoliittymästä lähtien Pirkkalan kautta Nokialle (Vaihtoehto
2). Samalla säästetään huomattavasti rakentamiskustannuksista ja turvataan arvokkaan yhtenäisen
luontokokonaisuuden säilyminen.

Tampereella 16.2.2021
Jukka T. Helin
Puheenjohtaja
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys

Kuvassa metsoukko. Metso on kaavoitusalueella alueellisesti uhanalainen.
Liitteet
Metso 27..jpg