Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipide Iidesjärven perhepuistosta 9.12.2020.

Yhdistyksen tiedotukset ajankohtaisista asioista. Retkillä on oma alueensa.

Valvojat: Deattan, Jared, admin

Jukka T Helin
Viestit: 335
Liittynyt: 24 Helmi 2015, 21:56

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipide Iidesjärven perhepuistosta 9.12.2020.

Viesti Kirjoittaja Jukka T Helin » 10 Joulu 2020, 17:00

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen mielipide
XXIV (Nekala), IIDESJÄRVI, Iidesjärven puisto Asemakaava nro 8725
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Suunnittelun tavoitteista

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitaan asemakaavamuutoksen tavoitteiksi muodostaa
alueelle monipuolinen kaikenikäisille tarkoitettu toiminta- ja oleskelupuisto. Samalla painotetaan,
että Iidesjärven puistoa on kehitettävä erikoispuistona sen omista lähtökohdista käsin. Nämä kaksi
tavoitetta ovat ristiriidassa keskenään. Iidesjärven nyt suunniteltavana oleva ranta-alue ja itse järvi
ovat kokonaisuutena erittäin merkittäviä luontoarvoiltaan.

Alueella on pirkanmaalaisittain hyvin monipuolinen rantalinnusto. Iidesjärvessä pesii, lepäilee ja
ruokailee runsas vesilinnusto. Tämä vesilinnusto koostuu myös useista uhanalaisista lajeista.
Iidesjärven ja sen ranta-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmissa on lähdettävä alueen ainutlaatuisista
luonto- ja maisema-arvoista. Laaja-alaisen puiston perustaminen – kuten tavoitteissa todetaanmerkitsee
monipuolisen linnuston ja muun luonnon tuntuvaa köyhtymistä. Tampereella on jo
riittävästi sellaisia puistomaisia alueita, jotka ovat luonnoltaan niukkoja. Jos tällaisia alueita
halutaan välttämättä lisää, Iidesjärven luonnoltaan arvokas alue ei ole sellaisen perustamiselle oikea
paikka. On myös huomattava, että Iidesjärven lähialueilla on jo nyt lukuisasti puistoja ja
leikkikenttiä. Näitä voidaan kehittää ilman, että arvokkaita luontoarvoja hävitetään.
Monipuolisen ja laajan toiminta- ja oleskelupuiston synnyttäminen merkitsisi alueen autoliikenteen
huomattavaa lisääntymistä. Tampereen kaupungin strategiaan ei tiettävästi ainakaan tällä hetkellä
kuulu autoilun ja sitä kautta parkkipaikkojen tarpeen lisääntyminen. Parkkipaikkoja lisättäisiin
todennäköisesti juuri kaava-alueelle.

Monipuolinen linnusto ja linnustoselvitykset

Alueelta on vuosien mittaan tehty lukuisasti linnusto- ja luontoselvityksiä. Iidesjärven ja sen rantaalueiden
luontorikkauden tulee näin ollen jo nyt olla päättäjien ja suunnittelijoiden tiedossa. Kun
nyt sitten laadittaneen uusia selvityksiä, ne on laadittava kattavasti ja perusteellisesti. Esimerkiksi
linnustoselvitykset on sovitettava siten, että ne tehdään eri lajien osalta oikea-aikaisesti. On
pidettävä mielessä, että alueella pesiviä, lepäileviä ja ruokailevia lajeja on tarkasteltava pitkällä
aikavälillä eikä vain yhden laskentavuoden tulosten perusteella.

Tätä kirjoitettaessa vuonna 2020 Iidesjärvellä ja sen ranta-alueilla on havaittu 163 lintulajia, kun
lasketaan mukaan alueella pesivät ja ruokailevat/lepäilevät lintulajit sekä alueen kautta muuttavat
lintulajit. Arvion mukaan vuonna 2020 järvellä ja sen ranta-alueella pesi lähes 60 lintulajia ( Jukka
T. Helin havainnot, Tiira-lintutietopalvelu havainnot)). Nämäkin lukemat osoittavat, että Iidesjärvi
ranta-alueineen tarjoaa loistavat lähtökohdat lintujen ja muun luonnon havainnoimiseen. Samalla
käy ilmi, että Iidesjärvi ranta-alueineen on tärkeä sekä pesimispaikkana linnuille että ruokailu- ja
levähtämispaikkana pesimäkauden ulkopuolella.

Tässä yhteydessä voi jo tuoda esille näkemyksiä asemakaavoitettavan alueen yksityiskohdista
suunnittelua ajatellen.

Kaavoitusalueen erityispiirteet 1 - 8

1. Suunnittelualueen länsipää

Suunnittelualueen länsipäässä Rantaraitin ja Nekalantien kulmauksessa on nykyisellään
puistomainen alue. Siellä on pensaikkoa ja lisäksi puustoa sekä nurmialuetta. Tätä aluetta pitää
kehittää nykyiseltä pohjalta. Alueella pesii viitakerttusia ja satakieliä. Nurmikko tarjoaa pesiville
kottaraisille ja rastaille hyvän ravintokohteen. Tiklitkin viihtyvät länsipäässä. Varsinkin alueen
takiaiset ja ohdakkeet tarjoavat juuri tikleille tavintoa. Kasvustoja ei pidä kaataa, vaan jättää
talventörröttäjiksi lintujen talviravintokohteina.

2. Entisen kaatopaikan alue ja ympäristö

Entisen kaatopaikan ympäristössä on vanhaa lahopuista lehtimetsää. Nämä metsiköt tulee
ehdottomasti säilyttää. Metsiköissä pesii muun muassa käpytikka ja pikkutikka. Lisäksi aluetta
käyttävät tärkeänä ravintokohteena palokärki ja valkoselkätikka. Harmaapäätikkakin on siellä
enemmän tai vähemmän säännöllinen vierailija.

Varsinkaan valkoselkätikan viihtymistä Iidesjärven alueella ei saa vaarantaa. Valkoselkätikan
suosimia alueita tulee säilyttää ja ylläpitää, jotta kannan suotuisa kasvu jatkuisi. Valkoselkätikan
pesiminen Iidesjärven alueella on odotettavissa. Havaintoja on sekä koiras- että naarastikasta.

Entisen kaatopaikan reunametsiköt ja reunapensaikot antavat monille pikkulinnuille hyvän
pesimispaikan. Siellä on useampia pareja viitakerttusia ja satakieliä. Mustapääkertun, hernekertun,
pensaskertun ja lehtokertun laulut raikuvat. Metsikössä pesii myös kottaraisia. Varpushaukka,
tuulihaukka, nuolihaukka ja kanahaukka saalistelevat kaatopaikan ympäristössä.

Kaatopaikan alue kasvustoineen on esimerkiksi tikleille, pikkuvarpusille ja monille hyönteissyöjille
oiva paikka etsiä ravintoa. Tikliparvet ja pikkuvarpusparvet saattavat nousta 50-60 yksilön määriin.
Alueella on havaittu pikkulepinkäinenkin vuosittain. Risukasoista saavat suojaa ja ravintoa
esimerkiksi peukaloiset ja leppälinnut.

3. Viljelypalstat

Viljelypalstat ovat osaltaan luonnon monimuotoisuutta ylläpitävä alue. Nämä tulee jatkossakin
säilyttää. Viljelypalstojen edustan ruovikossa pesii säännöllisesti Pirkanmaalla harvinainen
rytikerttunen. Reunuspensaikoissa laulavat satakieli ja mustapääkerttu. Syksyisin kaupungin
taimistolta, viljelypalstojen alueelta ja kaatopaikan ympäristöstä voi tavata itäisen siperialaisen
vaeltajan taigauunilinnun. Viljeypalstojen ja kaatopaikan alueella saattaa muuttoaikaan keväisin ja
syksyisin löytää pohjoisen lintuja sinirintoja. Keväällä 2020 tuolla alueella oli useita sinirintoja
ilahduttamassa retkeilijöitä ja lintuharrastajia.

4. Aidattu varastoaluearastoalue

Nekalantien varrella oleva aidattu kaupungin varastoalue ja muu avoin alue on mahdollista
muodostaa toiminta-alueeksi ainakin osittain.

5. Kaupungin taimiston ja viljelypalstojen välinen alue

Kaupungin taimiston ja viljelypalstojen välinen alue on linnustoltaan monipuolista. Siellä voi
nauttia satakielen, viitakerttusen, luhtakerttusen, mustapääkertun ja hyvällä onnella
pensassirkkalinnun tai viitasirkkalinnun laulusta. Punavarpunen viheltelee tuollakin alueella kuten
muuallakin suunnittelualueella. Kuusiaita tarjoaa suojaa huuhkajalle ja muille pöllöile tai
kanahaukalle. Tämä alue pitää säilyttää nykyisellään.

6. Kaupungin taimisto
Kaupungin taimisto on jo nyt perhepuisto. Puustoa ja pensaikkoa kehittämällä voidaan lisätä alueen
linnuston monipuolisuutta. Taimistolla on hyvinä siemenvuosina voitu ihailla pelottomia
pähkinähakkeja. Usein siellä tapaa käpylintuja. Kuusitiainen, hömötiainen ja hippiäinen ovat
alueella tuttuja lajeja. Isolepinkäinen voi tähystellä keväisin ja syksyisin puun latvassa.

7. Etelärannan matonpesupaikan ympäristö

Etelärannan matonpesupaikan rantaruovikosta ja -pensaikoista Nekalantien suunnalta voi havaita
useita Pirkanmaalla harvinaisia lajeja. Luhtakana ja luhtahuitti saattavat pitää siellä yöllistä soidinta.
Rytikerttunen laulaa änkyttäen ruokokerttusten keskellä. Rastaskerttunen voi raksutella.
Pussitiainen ruokailee. Liejukanankin voi havaita paikalta. Pajusirkku laulelee surumielistä säettään
matonpesupaikan edustalla kuten muuallakin alueen rantapensaikoissa.

8. Pohjoisranta

Suunnittelualueen Iidesjärven pohjoisranta tulee myös säilyttää mahdollisimman
luonnonmukaisena. Jäljellä olevaa vanha puusto on säilytettävä. Pohjoisrannan alueella on
merkitystä muun muassa tikoille.

Suunnittelualueella tehtäviä kannatettavia toimenpiteitä

Alueella jo nyt olevia polkuja voidaan kunnostaa siten, että kunnostus ei haittaa luontoa. Polkujen
kuraisuutta voisi vähentää vaikka sorastuksella ja lisäämällä pitkospuita. Reittien perusparannus on
tehtävä kävelypainotteisesti. Opastauluja on perusteltua pystyttää reittien varrelle. Alueen
luontopolku tulee kunnostaa ja merkitä maastoon.

Kaupungin taimistoa on mahdollista kehittää arboretumin suuntaan. Aivan Nekalantien varteen
taimiston ja aidatun varastoalueen kohdalle sopivat infokoppi ja/tai kahvila wc-tiloineen ym.
sellaista, jos tarvetta ilmenee. Sinne mahtuu kuntoilulaitteita tai muuta vastaavaa. Nekalantien
varteen voi lisäksi suunnitella niittyalueen. Lammaslaitumen perustaminen sopivaan paikkaan on
harkitsemisen arvoista.

Mitä kaatopaikalle pitäisi tehdä? Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanta on, että voimakasta
kaatopaikan kaivamista tulee välttää. Voimakas kaivaminen ja puhdistamispyrkimykset sisältävät
suuria riskejä ja ovat kustannuksiltaan kallista. Tehdään vain se, joka ehkäisee myrkkyjen valumista
järveen. Vieraslajien kitkemisen alueelta tulee maanomistajan tehdä lakisääteisesti. Aluetta on
kehitettävä siten, että sen nykyinen muoto säilyy mahdollisimman hyvin ennallaan. Kuitenkin
kaikki alueelle kuluumaton on poistettava kuten asfalttikasat, murskekasat yms.

Siellä tulee olla jatkossakin muun muassa ruderaattia, risukasoja ja paljasta maata. Lammikoitakin
sinne voisi ajatella. Näin pidetään yllä linnuston ja muun luonnon monipuolisuutta. Entisen
kaatopaikan järven puoleiselle rannalla sopii yksi lintutorni lisää entisen Iidesjärven itäpäässä jo nyt
olevan ja Hevoshakaan suunnitelmien mukaan tulevan tornin lisäksi.

Muitakin yksittäishankkeita on mahdollista tehdä yhteistyössä luontojörjestöjen kanssa ottaen
huomioon alueen arvo.

Luonnosuojelualueen muodostaminen sekä hoito- ja käyttösuunnitelma

Iidesjärvestä on tarkoitus muodostaa luonnonsuojelualue. Tämä hanke on valitettavasti viivästynyt
vuosia. Samaten Iidesjärven hoito- ja käyttösuunnitelma on edelleen kesken. Tämä johtuu siitä, että
kaikki on sidottu perhepuiston asemakaavan valmistumiseen. Hevoshakaan luvattua lintutorniakaan
ei ole rakennettu. Kun Iidesjärven ja sen ranta-alueiden suunnittelu on ollut kesken vuosikausia,
tuloksena on ollut järven linnuston tilanteen heikentyminen. Naurulokkiyhdyskunta on esimerkiksi
katoamassa järveltä. Punasotkien pesiminen järvellä on vaarantumassa. Liejukanalta ei ole
varmistettua pesintää enää kahteen vuoteen. Heinätavihavainnot vähenevät.
Asemakaavasuunnitelmat on saatava pikaisesti valmiiksi. Suunnittelu on tehtävä monipuolisen
luonnon ehdoilla siten, ettei enää aiheuteta lisää haittavaikutusta järveen.

Suojelualue kattaisi myös pienen vyöhykkeen rannasta. Suojeltavan vyöhykkeen tulee olla
kuitenkin riittävän leveä, jotta sillä on vaikutusta järven ja rannan luonnon suojelemisen kannalta.
Muutama kymmenen metriä ei riitä. Vyöhykkeen pitää ulottua mahdollisuuksien mukaan ainakin
100 metriin rannasta. Tämänkin vyöhykkeen ulkopuolella on oltava lähtökohtana
luonnonmukaisuus ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen.

Yhteenveto - Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kanta

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ehdottaa perhepuistosunnitelmasta luopumista
kokonaisuutena. Nykyistä Iidesjärven rantojen monipuolista luontoaluetta voidaan kehittää
paloittain säilyttämällä se, mikä on arvokasta. Ei ole perusteltua lähteä muokkaamaan nykyistä
luonnoltaan arvokasta aluetta suurin kustannuksin.

Alue on jo nyt vilkkaassa virkistys- ja retkeilykäytössä. Koululaiset ja päiväkotilapset tutustuvat
aktiivisesti alueen luontoon. Suunnittelun kautta alueen luonnon vetovoimaisuutta voidaan
entisestään vahvistaa. Samalla mahdollistuu entistä paremmin alueen käyttäminen lintujen ja muun
luonnon opetustarkoituksiin.

Alueella on järjestetty vuosittain useita lintukävelyitä, jotka ovat olleet hyvin suosittuja. Osallistujat
ovat halunneet tulla tutustumaan aivan kaupungin keskustan tuntumassa olevaan monipuoliseen
luontoalueeseen sekä oppimaan linnuista ja luonnosta. Toivottavasti tämä mahdollisuus säilyy
tulevaisuudessakin.

Luontoarvoja korostava hoito- ja käyttösuunnitelma niin järveä kuin järven ranta-alueita varten on
saatava pikaisesti valmiiksi. Vain näin voidaan turvata uhanalaisten ja lintudirektiivilajien
tulevaisuutta sekä ottaa huomioon myös Suomen kansainväliset vastuulajit.

Koko Iidesjärveä ranta-alueineen Lokintaipaleen, Nekalantien, Hervannan valtaväylän ja
Iidesrannan rajaamana tulee tulevaisuudessa kehittää siten, että nykyisestä tilanteesta ei heikennetä
alueen linnusto- ja muita luontoarvoja. Luonnosuojelualue on määriteltävä riittävän laajaksi.

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys on valmis rakentavaan suunnitteluyhteistyöhön lintujen ja
muun luonnon puolesta!

Tampereella 9.12.2020
Jukka T. Helin
Puheenjohtaja
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys ry

Liite:

Kolmen (2017-2020) viime vuoden ajalta havaitut Iidesjärven etelärannan suunnittelualueen ja sen
järven rannan uhanalaiset lajit, lintudirektiivilajit ja Suomen kansainväliset vastuulajit (luettelo ei
ole välttämättä aivan täydellinen. Jokin laji saattaa puuttua.). Tiedot perustuvat mm. Tiiralintutietopalvelussa
oleviin havaintoihin. Luettelossa ovat suunnittelualueen pesimälajit sekä rannan
välittömässä läheisyydessä ruokailevat/lepäilevät linnut. Iidesjärvi ranta-alueineen on monelle
lajille tärkeä paikka muuttoaikaan. Ranta-alueen toimenpiteet vaikuttavat merkittävästi järven
pesimälajistoon ja muuttoaikaiseen lajistoon.
Uhanalaiset lajit
CR= äärimmäisen uhanalainen
EN= erittäin uhanalainen
VU= vaarantunut
NT= silmälläpidettävä
DR= Lintudirektiivilaji
KV= Suomen kansainväliset vastuulajit
Punasotka CR
Pikku-uikku CR
Vuorihemppo CR
Tukkasotka EN KV
Lapasotka EN
Nokikana EN
Selkälokki EN KV
Turkinkyyhky EN
Huuhkaja EN DR KV
Törmäpääsky EN
Räystäspääsky EN
Tervapääsky EN
Hömötiainen EN
Pussitiainen EN
Viherpeippo EN
Varpunen EN
Haapana VU KV
Pikkusieppo VU DR
Liejukana VU
Naurulokki VU
Harmaalokki VU
Varpuspöllö VU DR
Valkoselkätikka VU DR
Haarapääsky VU
Pensastasku VU
Rastaskerttunen VU
Pajusirkku VU
Alli NT
Isokoskelo NT KV
Silkkiuikku NT
Kanahaukka NT
Suosirri NT DR
Valkoviklo NT KV
Liro NT DR KV
Taivaanvuohi NT
Helmipöllö NT DR KV
Kiuru NT
Västäräkki NT
Mustaleppälintu NT
Ruokokerttunen NT
Pensaskerttu NT
Närhi NT
Harakka NT
Järripeippo NT
Punavarpunen NT
Kaakkuri DR
Kuikka DR
Lapintiira DR
Laulujoutsen DR KV
Luhtahuitti DR
Palokärki DR
Pikkulepinkäinen DR
Pikkulokki DR KV
Ruskosuohaukka DR
Sinirinta DR
Uivelo DR KV
Viirupöllö DR
Ampuhaukka DR
Harmaapäätikka DR
Kalasääski DR
Kalatiira DR KV
Kehrääjä DR
Rantasipi KV
Tavi KV
Telkkä KV
Jänkäkurppa KV
Pilkkasiipi KV
Leppälintu KV
Taviokuurna KV

Uhanalaisia lajeja yht. 27

lisäksi silmälläpidettäviä lajeja yht. 18

Direktiivilajeja yht. 24 lajia

Suomen kansainväliset vastuulajit yht. 18 lajia