PiLY:n mielipide Pirkkalan kaakkoisalueen (Toivion) osayleiskaavaluonnokseen 7.3.2018

Yhdistyksen tiedotukset ajankohtaisista asioista. Retkillä on oma alueensa.

Valvojat: Deattan, Jared, admin

Jukka T Helin
Viestit: 335
Liittynyt: 24 Helmi 2015, 21:56

PiLY:n mielipide Pirkkalan kaakkoisalueen (Toivion) osayleiskaavaluonnokseen 7.3.2018

Viesti Kirjoittaja Jukka T Helin » 07 Maalis 2018, 17:08

Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen mielipide Kaakkois-Pirkkalan
(Toivion) osayleiskaavaluonnoksesta Dnro: PIR/9/1102/2015)
Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen (PiLY:n) näkemyksen mukaan Pirkkalan
Toivion osayleiskaavaluonnoksen alueelle tehty FCG suunnittelu ja tekniikka Oy:n
16.9.2016 julkaistu linnustoselvitys on osittain puutteellinen. Selvityksessä mainitaan,
että alueella ei ole vuonna 2015 tehty varsinaista linnustoselvitystä, vaan
lintuhavaintoja on tehty muun selvityksen ohessa. Edelleen vuonna 2016 edellisen
vuoden linnustoselvitystä on täydennetty vain osittaisella selvityksellä.
Linnustoselvityspäivät ovat olleet 20.5. ja 10.6. Linnustoselvityksiä ei ole tehty
lainkaan varhemmin keväällä, jolloin olisi voitu selvittää aikaisin soidintavien ja
pesivien lintujen olemassaoloa alueella tehokkaasti. Tällaisia lajeja ovat esimerkiksi
tikat ja pöllöt.

Taaporinvuorelta ja sen lähialueilta on Sanna Junttasen tekemä luontoselvitys
vuodelta 2008. ( Sanna Junttanen 2009). Tässä selvityksessä on mainittu myös
linnusto. Tämäkin selvitys kohdistuu vain osaan nykyisen kaavaluonnoksen aluetta.
PiLY viittaa siihen, että käsiteltävä kaavaluonnos merkitsee Pirkanmaan hyväksytyn
maakuntakaavan 2017 mukaisten viheralueiden käyttämistä laajasti rakentamiseen.
Maakuntakaava on alempaa kaavoitusta ohjaava kaava. Toivion metsäalue on
maakuntakaavassa seudullista virkistysaluetta. Virkistysalueen maakuntakaavassa
olevat suojelumääräykset ovat ristiriidassa kaavaluonnoksen kanssa. Tämä johtuu
osaltaan halusta saada alueelle uusia asukkaita lähivuosikymmeninä 15 000. PiLY:n
näkemyksen mukaan tämä uusien asukkaiden tavoite on tuntuvasti ylimitoitettu ja
vaikuttaa monipuolisen linnuston ja muun luonnon elinolosuhteiden liialliseen
kaventumiseen. PiLY esittääkin kaavaluonnokseen korjauksia, jotta luontoarvot
voidaan ottaa kestävämmin huomioon.

PiLY:n kannan mukaan:
1) Taaporinvuoren ja Myllyvuoren valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen
lähiympäristöä on myös suojeltava liialliselta rakentamiselta. Alue on lisäksi yksi
Suomen luonnonsuojeluliiton sadasta Suomen luontohelmestä. Taaporinvuoren ja
Myllyvuoren alueen lähellä idässä Tampereen puolella on Pärrinkosken
luonnonsuojelualue. Nämä alueet muodostavat monipuolisen linnusto- ja muun
luontoalueen kokonaisuuden. Pärrinkosken ja Myllyojan alueelta on Tiiralintutietopalvelun
mukaan havaintoja seuraavista arvokkaista lintulajeista: varpuspöllö,
pohjantikka, idänuunilintu, koskikara, pikkusieppo, valkoselkätikka, palokärki ja
töyhtötiainen. Taaporinvuoren tuntumasta on päivähavainto huuhkajasta.
Taaporinvuori ja Myllyvuori lähiympäristöineen on kaavaluonnosalueen merkittävin
linnustoalue. Alueella on havaittu useita uhanalaisia ja muutoin arvokkaita lintulajeja.
PiLY viittaa tältä osin FCG suunnittelu ja tekniikka Oy:n tekemään
linnustoselvitykseen 16.9.2016 kohta 3.5. linnusto (sivut 11-14). Tämän alueen
luontoarvojen säilyttäminen ja vahvistaminen tulee olla yksi kaavaluonnosehdotuksen
lähtökohta. PiLY toivoo, että tämä merkittävä linnustoalue Pärrinkosken
luonnonsuojelualue mukaan luettuna voitaisiin turvata yhteistyössä Pirkkalan kunnan
ja Tampereen kaupungin kesken. Tämä merkitsisi muun muassa Pärrinmaan
rakentamatta jättämistä. Pärrinmaan rakentamatta jättämistä mietitään Tampereella
joidenkin tietojen mukaan.
2) Kaavaluonnosehdotukseen sisältyy teollisuusalueen perustaminen (T)
Taaporinvuoren S-SE puolelle. PiLY:n kannan mukaan tämä kaavailtu teollisuusalue
merkitsisi uhkaa Taaporinvuoren-Myllyvuoren ja Pärrinkosken monipuolisille
linnustoarvoille ja muille luontoarvoille. Tästä syystä kaavailtu alue tulee poistaa tai
ainakin puolittaa siten, että sen N-osasta luovutaan. Kaavaluonnos on tältäkin osin
ristiriitainen voimassaolevan maakuntakaavan kanssa. Lisäksi ei ole mitään
varmuutta vielä siitä, miten alueen Tampereen puoleista osaa tullaan jatkossa
kehittämään.
3 ) Ison Naistenjärven itäpuolella olevat A-3 alueet tulee poistaa. Samoin Iso-
Makkarajärven itäpuolella olevat A-2 alueet. Näin voidaan turvata Ison Naistenjärven
ja Iso-Makkarajärven alueiden monipuoliset luontoarvot sekä luoda Taaporinvuoren-
Myllyvuoren alueelle asti riittävän laaja monipuolisen linnuston ja muiden
luontoarvojen yhteneväinen kokonaisuus. Lisäksi on huomattava, että asuntoalue A 3
jää lentomelualueen alle, kun Tampere-Pirkkalan liikennemäärien voi odottaa
kasvavan entisestään.
4) Toivion luontokoulun lähimetsä tulee säilyttää. Kokoojakatua ei saa rakentaa siten,
että se tuhoaa tuon metsäalueen. Sanna Junttasen vuonna 2008 tekemästä
luontoselvityksestä löytyy tietoja tuosta alueesta ( Junttanen sivu 19 kohta 22).
Metsäalue on vanhan metsän alue. Vanhat metsät ovat esimerkiksi monelle lintulajille
tärkeitä. Vanhojen metsien hävittäminen on osaltaan johtanut lintulajien
uhanalaistumiseen. Kaavoituksessa tulee huolellisesti turvata vanhojen metsien
säilyminen.

Kaavaluonnos sisältää osittain luontoarvojen kannalta hyviä ratkaisuja, mutta
korjattavaa riittää vielä runsaasti. Tuo 15 000 asukkaan lisäystavoite
lähivuosikymmenien aikana aiheuttaa sen, että kaavaluonnos synnyttää luontoarvojen
säilymiselle liian suuren riskin. Kun otetaan huomioon, että Pirkkalan kunnan
nykyinen asukasluku on 19 000 asukasta, pitää vain ihmetellä, miksi tällaista
ylimitoitettua kaavaa pyritään viemään eteenpäin. Kunnan kasvutavoitehan on 250
asukasta per vuosi. Lisäksi seudullisen rakennesuunnitelman 2040 mukaisesti
kasvutavoite on 2 500. Kaavaluonnoksessa on jouduttu kaavoittamaan asutusalueita
voimassa olevan maakuntakaavan viheralueille ja ilmeisesti jopa lentomelualueille.
Kaavaluonnoksessa on olennaisia puutteita myös ekologisten käytävien toimivuuden
kannalta.

PiLY vetoaa Pirkkalan kuntaan, että kaavaluonnos palautetaan realistiselle tasolle,
joka mahdollistaa linnusto- ja luontoarvojen paremman huomioon ottamisen. Tärkeää
on myös kuunnella kuntalaisten mielipiteitä todellisen yhteisöllisyyden ja
lainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Viheralueet ovat merkittäviä kuntalaisten
hyvinvoinnille, ja viheralueita tulee olla riittävästi ja riittävän laajoina kokonaisuuksina.

Tampereella 7.3.2018
Jukka T. Helin
puheenjohtaja
Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys
puheenjohtaja@pily.fi
gsm 050 3563231