BirdLifen edustajisto kokoontui Tampereella viime viikonloppuna

[Jukka T Helin]

BirdLife Suomen edustajiston syksyisen kokoontumisen satoa Tampereelta 14.-15.11.2015

BirdLife Suomen edustajisto kokoontui viime viikonloppuna eli 14-15.11.2015 Tampereella. Lauantaina oli järjestökoulutuspäivä. Koulutus jakaantui yhdistysten ulkoiseen viestintään ja suojelutoimintaan. Suojelutoiminnan yhteydessä saatiin infoa tuulivoimaloista ja niiden vaikutuksista lintuihin sekä hyvän valituksen laatimisesta. Pohdittiin sitäkin, koska esimerkiksi lintujen rauhoitukseen liittyvissä poikkeuslupa-asioissa on perusteltua tehdä valitus. Viestintäkoulutuksen puolella pohdittiin yhdistysten ulkoista viestintää ja muun muassa sosiaalista mediaa.

Aki Arkiomaa esitteli uutta jäsenrekisterisovellusta, jota mm. Tringa käyttää. Järjestelmä on suuri parannus entiseen jäsenrekisteriin ja mahdollistaa mm. paremman kirje- ja sähköpostiyhteydenpidon jäseniin. 

Tulevan lintulehtiportaalin tilannetta esiteltiin. Tavoitteena on luoda yhteinen portaali, johon paikallisyhdistykset voivat tallettaa lehtiään sähköisessä muodossa ja johon tulee kattava sana- ja artikkelihaku. Ensimmäisiä tuloksia sopii odottaa ensi vuonna.

Kuulumisia kuultiin myös mm. Turun Lintutieteellisen yhdistyksen alueella järjestetyistä lapsille ja lapsiperheille suunnatuista Metsätreffit-tapaamisista, joita TLY:n Mikko Oivukka on vetänyt kuluvana vuonna tällaisia yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton paikallisosaston kanssa. Keskusteltiin myös yhteistyön mahdollisuuksista metsästäjien kanssa. Margus Ellermaa esitteli Tringan vanhojen havaintojen tallennusoperaatiota Tiira-tietokantaan vaikeuksineen ja onnistumisineen.

Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen (PiLY) puolesta toivottelin illallisten alkajaisiksi. edustajiston kokoukseen saapuneet tervetulleiksi Tampereelle. Petri Seppälä, joka on vetänyt Pirkanmaan linnustokirjan työryhmää, esitteli osanottajille lyhyesti linnustokirjan syntyhistoriaa ja sisältöä. Petri toi aivan oikein esille sen, että oikeastaan oli hyvä, että linnustokirjaa on tehty näinkin pitkään, koska vasta viime vuosien aikana on saatu kirjaan mukaan erittäin tärkeää linnustollista ainesta. Linnustokirja pyritään päivittämään aivan viime päiviin saakka lintutietouden osalta. Kirja ilmestyy keväällä.

Sunnuntaina pidettiin BirdLife Suomen edustajiston sääntömääräinen syyskokous. Syyskokoukseen osallistuivat PiLY:n edustajina allekirjoittanut, Tuija Palonen, Maija Setälä ja Peter Uppstu. Kokous vahvisti ensi vuoden toimintasuunnitelman ja talousarvion.

BirdLife Suomen puheenjohtajana jatkaa Johan Hassel. Hallituksessa jatkavat myös Hanna Aalto, Markus Ahola, Hannu Holmström, Kristiina Järvenpää, Markus Keskitalo, Kalle Larsson, Juhani Kairamo ja Jyrki Mäkelä. Mika Roinin tilalle TLY-taustainen mutta nykyisin enimmän aikaa Pirkanmaalla vaikuttava Kim Kuntze. PiLY onnittelee Kim Kuntzea, joka on myös PiLY:n jäsen ja joka on tuonut Pirkanmaalle paljon panostusta linnustoseurantaan.

Kokouksessa keskusteltiin pitkään Tiiran kehittämisestä ja etenkin uuden Tiiran ja Luonnontieteellisen keskusmuseon Lajitietokeskuksen mahdollisesta yhteistyöstä. Tähän liittyen myös äänestettiin PPLY:n ehdotuksesta, jonka mukaan otettaisiin jo nyt ensisijaiseksi tavoitteeksi yhteinen taustajärjestelmä Lajitietokeskuksen kanssa. Tämä säästäisi ehdostuksen kannattajien mukaan satojatuhansia euroja yhdistyksen rahaa, mutta vähentäisi ehkä tuntuvastikin yhdistysten vaikutusvaltaa omien havaintojensa käyttöön. Lisäksi yhteisen järjestelmän käyttöönottaminen voisi vähentää yhdistysten nyt havaintojen myymisestä saamia tuloja.

PiLY kannatti sellaista lisäystä toimintasuunnitelmaan, että BirdLIfe Suomen hallitus tuo konkreettisen selvityksen yhteistyömahdollisuuksista ja yhteistyön vaikutuksesta yhdistysten omistaman havaintomassan käyttöön. Jos voidaan laatia sopimusluonnos, sekin on tuotava edustajiston käsittelyyn ja päätettäväksi. PiLY:n hallitus lähtee siitä, että nykyinen omistajuusjärjestelmä päämuodossaan pitää säilyttää jatkossakin, mutta on syytä ennen lopullista päätöksentekoa tutkia tuon mahdollisen Tiiran ja Luonnontieteellisen museon yhteisen mallin sisältö, toteuttamistapa ja vaikutukset. Ensin on tiedettävä käyttöehdot ja ehtojen vaikutus yhdistysten oikeuksiin (se, mikä on mahdollista ja mikä ei) ja vasta sitten toteutettava tietotekniset ratkaisut.

Edustajisto päätti selvin äänin jatkaa Tiiran itsenäistä kehittämistä, mutta velvoitti hallituksen tuomaan seuraavaan edustajiston kokoukseen seikkaperäisen selvityksen yhteistyömuodoista Lajitietokeskuksen kanssa ja niiden vaikutuksista mm. havaintojen omistusoikeuteen ja salassapitoon. 

Toinen paljon keskustelua synnyttänyt aihe oli BirdLife Suomen hallituksen ehdotus havaintojenkeruualueiden määräytymisestä. Nykyisen mallin mukaan yhdistysten rajat seuraavat kuntaliitoksia, koska esimerkiksi nykyiseen Tiiraan ei ole mahdollista vetää rajaa muutoin kuin kuntarajan mukaisesti. Hallituksen ehdotus, joka perustui työryhmän esitykseen (jonka jäsen allekirjoittanut oli), perustui ajatukselle, että rajat olisi perusteltua määritellä koordinaattien mukaisesti. Samalla olisi annettu oikeus kahden paikallisyhdistyksen sopia siitä, että kuntaliitoksen sattuessa olisi tilaisuus määritellä yhdistyksen havaintojenkeruualueen raja vanhan rajan mukaisesti. (joustava malli) Asia palautettiin hallituksen valmisteluun ja tuodaan uudelleen kevään edustajankokoukseen.

PiLY:n edustajat kannattivat asian jatkovalmistelua ja sen odottamista, että tiedetään, mitä tapahtuu BirdLife Suomen ja Luomuksen yhteisen tietokannan sekä Tiira 2 suhteen . Vasta tällöin voidaan tehdä päätöksiä. PiLY:n hallitus lähtee kuitenkin itsenäisten paikallisyhdistysten, havaintokeruualueiden säilyttämisen ja havaintojen paikallisen omistajuuden perustalta. Tämä antaa parhaat olosuhteet paikalliseen akiivisuuteen ja havaintomassan käsittelyyn/tarkastamiseen.

Kokouksessa nimettiin vuoden nuoreksi lintuharrastajaksi Niklas Paulaniemi Pirkanmaalta ja vuoden retkikummiksi Mikko Oivukka Kaarinasta.