Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannanotto 13.6.2018 Ylöjärven Viljakkalan Lapiolammella pesivistä laulujoutsen

Yhdistyksen tiedotukset ajankohtaisista asioista. Retkillä on oma alueensa.

Valvojat: Deattan, Jared, admin

Jukka T Helin
Viestit: 335
Liittynyt: 24 Helmi 2015, 21:56

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannanotto 13.6.2018 Ylöjärven Viljakkalan Lapiolammella pesivistä laulujoutsen

Viesti Kirjoittaja Jukka T Helin » 13 Kesä 2018, 16:49

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannanotto 13.6.2018 Ylöjärven Viljakkalan Lapiolammella pesivistä laulujoutsenista

Ylöjärven Viljakkalan Lapiolammella laulujoutsenperhe joutui hätään, kun poikaset kuoriutuivat. Joutsenet olivat tottuneet kulkemaan useita vuosia pieneltä lammelta lähipellolle etsimään ruokaa, koska pieni lampi ei pysty pitämään elossa joutsenperhettä. Ravinto loppuisi. Mutta tänä kesänä tämä siirtyminen lammelta pellolle syömään ei enää onnistunut. Talven aikana maanomistaja oli pystyttänyt verkkoaidan aivan lammen rannalle pelto-osuuden kohdalle. Muu osa lammen rantaa on jyrkkärantaista kivikkoista metsikköä, jossa joutsenten poikasten on hankala kulkea. Lisäksi joutsenen pesään oli lyöty heinäseiväs pystyyn ennen pesinnän alkua. Maanomistaja perusteli aitaa sillä, että näin voidaan estää joutsenten tekemiä vahinkoja pellolla. Aita olisi myös ympäristöhallinnon ohjeiden mukainen. Ympäristöhallinto onkin antanut ohjeita muun muassa joutsenten aiheuttamien vahinkojen torjumiseksi, ja aitarakennelmat ovat yksi tällainen passiivinen keino torjuntaan.

Ohjeissa todetaan: Ranta-alueilla sijaitsevilla viljelyksillä rannan aitaaminen esimerkiksi puolen metrin korkuisella siirrettävällä puutarhaverkkoaidalla estää joutsenperheiden siirtymistä pellolle siihen saakka, että poikaset saavuttavat lentokykynsä.

Näitä ohjeita tulee tarkentaa. Verkkoaidan tai muun aidan on oltava sellainen, etteivät linnut jää siihen kiinni tai muutoin loukkaa itseään. Linnuille koituva vahinkoriski on pyrittävä minimoimaan. Lisäksi ohjeissa puhutaan ranta-alueista -ei suinkaan pienen pesimälammen aitaamisesta siten, että joutsenperheen kulku pesimälammelta pois tosiasiassa pyritään estämään.

Viljakkalan Lapiolammen laulujoutsenpariskunta sai kuusi poikasta. Aidan vuoksi joutsenenpoikaset hajaantuivat. Eilen lammella havaittiin kaksi aikuista joutsenta ja enää yksi poikanen. Pieni mahdollisuus on, että osa poikasista on selviytynyt lammelta jollekin lähistöllä sijaitsevalle sopivalle paikalle, koska toinen aikuinen joutsen on ollut pitkiä aikoja poissa pesimälammelta. Aika näyttää tämän.

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan passiivisten vahinkotorjuntakeinojen käyttäminen on sinänsä mahdollista ja hyväksyttävää, kun otetaan huomioon lintujen turvallisuus. Perusteetonta vihaa joutsenia tai muita lintuja kohtaan tai kärsimystä linnuille tuottavia toimenpiteitä ei kuitenkaan saa hyväksyä. Paikalliset olosuhteet voivat myös vaikuttaa torjuntakeinojen käyttämistapaan. Ei ole hyväksyttävää aidata pieni pesimälampi niin, että pienet joutsenenpoikaset eivät pääse turvallisesti lammelta pois. Tässä tapauksessa ei edes ilmeisesti puhuta kovin suurista mahdollisista vahingoista pellolla. Pitää tutkia mahdollisuudet vetää suoja-aita siten, että se ohjaisi joutsenet muualle sopivaan paikkaan.

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys vetoaa kyseiseen maanomistajaan, että hän miettisi jatkossa, voisiko aidan vetää siten, että se ei aiheuta vaaraa lammessa mahdollisesti pesiville joutsenille. Lisäksi ympäristöhallinnon tulee täsmentää ohjeitaan siitä, millainen linnuille turvallisen peltovahinkoja estävän aidan tulee olla.

Jukka T. Helin

Puheenjohtaja

Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys

Alla Anne Hirvosen kirjoittama hänen ja Kirsi Meriläisen silminnäkijätodistus paikalta:

Maanomistajan pystyttämä aita vaarantaa joutsenperheen

Ylöjärveen kuuluvan Viljakkalan keskustan tuntumassa sijaitsevalla pienellä Lapiolammilla vuosia pesinyt laulujoutsenpari on ilahduttanut paikallisia ja ohikulkevia jo vuosien ajan. Tänä vuonna joutsenperheen elämää vaarantaa pienen lammen ja viereisen pellon väliin pystytetty aita.
Lauantaina kesäkuun 9. päivä kuljimme Lapiolammen ohi ja pysähdyimme katsomaan joutsenia. Toinen joutsenemo näkyi uivan lammella kahden poikasen kanssa, mutta toinen emo pyöri lammen edustalla kahden poikasen kanssa. Rannalla ollut joutsen kulki edestakaisin lammen ja rannan välille pystytetyn aidan edessä, yrittäen pyrkiä muun perheen luokse. Hämmentyneet poikaset pyörivät emon jaloissa.
Katselimme tilannetta, joka ei vaikuttanut ratkeavan. Joutsen ei ymmärtänyt aitaa, josta näkyi läpi. Päätimme johdattaa joutsenemon poikastensa kanssa aidan reunalle, jotta se pääsisi takaisin lammelle muun perheen joukkoon. Ennen aidan loppua poikaset luikahtivat aidan ali. Joutsenemo yritti mennä perässä, ja juuttui päästään kiinni verkkoon. Tilanteeseen oli pakko puuttua. Olen itse lintujen rengastaja, joten kävin nappaamassa emon syliini ja autoin sen aidan toiselle puolelle. Myös toista poikasta piti auttaa ryteikössä, toinen onnistui pääsemään lampeen omin avuin.

Paikallinen lintuharrastaja on ottanut aiheesta yhteyttä Ely-keskukseen, josta kerrottiin, että maanomistaja on pystyttänyt aidan ympäristöhallinnon ohjeiden mukaisesti. http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Rauhoitet ... ulujoutsen
Ympäristöhallinnan ohjeet ovat mitä ilmeisemmin laadittu suurempia vesialueita silmällä pitäen. Aidan pystyttäminen vesialueen ja pellon väliin on toimiva ratkaisu silloin, kuin joutsenilla on mahdollisuus siirtyä vesistöä pitkin toiseen paikkaan, jossa rantautua. Tällä kohteella vesialue on hyvin pieni, ja lammen toinen reuna on ryteikköistä ja kivikkoista maastoa, jossa joutsenten on hyvin hankalaa kulkea.

Joutsenet pyrkivät siirtymään viereiselle pellolle, sillä ne ovat vuosien ajan tottuneet siitä kulkemaan ja lisäksi niiden on vaikea havaita isosilmäistä verkkoaitaa. Turvallinen aita on sellainen, että lintu voi sen havaita: läpinäkymätön tai vähintäänkin niin pienisilmäinen, ettei lintu voi työntää päätään verkonraosta ja jäädä jumiin. Aidan pitäisi myös jatkua maahan asti niin, ettei perhe ajaudu erilleen pienten poikasten kulkiessa aidan ali.
Lammelle kuoriutui kuusi poikasta, mutta lauantaina poikasia nähtiin enää neljä. Jos linnut eivät pääse kulkemaan pois lammelta, eivät ne tule selviämään, sillä ravinto ei riitä. Edes aikuiset linnut eivät pääse keskikesällä sulkasadon aikana lentoon. Uusien pitkien siipisulkien kasvattaminen kestää jopa kuukauden. Emot eivät pysty suojelemaa poikasia maapedoilta, jos ajautuvat eri puolelle aitaa poikasten kanssa.

Käytännössä yksittäisen lintuperheen aiheuttama haitta viereiselle pellolle lienee varsin pieni ja lintujen aiheuttamista satovahingoista voi hakea korvausta.

Kuvan on ottanut Kirsi Meriläinen.
Liitteet
lapiolammi2.JPG1.JPG
lapiolammi2.JPG1.JPG (559.23 KiB) Katsottu 2904 kertaa