Sivu 1/1

PiLY:n lausunto Oriveden Eräjärven Uiherlanjoen ja Uiherlanjoenlahden kunnostussuunnitelmasta 29.3.2018

Lähetetty: 31 Maalis 2018, 12:38
Kirjoittaja Jukka T Helin
Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen lausunto Uiherlanjoen ja Uiherlanjoenlahden
kunnostussuunnitelmasta

Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys kiittää lausunnonantomahdollisuudesta.

Pirkanmaan Lintutieteellisen Yhdistyksen (PiLY:n) lausunto perustuu paikallisten lintu- ja
luontoharrastajien pitkäaikaiseen havainnointiin alueella. Näin lausunnossa käyvät ilmi
myös alueen paikalliset linnustoon ja muuhun luontoon liittyvät erityisolosuhteet, jotka
vaikuttavat suunniteltuihin kunnostustoimenpiteisiin ja niiden toteuttamiseen.
Hanketta arvioidaan tässä lausunnossa ennen kaikkea luonnon kannalta. Lähtöasetelma
vuosia sitten oli päinvastainen eli siinä haluttiin kunnostaa Uiherlanjokea virkistyskäytön ja
matkailun edistämiseksi. Asetelma ei ole näköjään muuttunut.

Eräjärven luontainen ja ihmisen aiheuttama ravinnekuormitus on johtanut mittavaan
rehevöitymiseen. Sen seurauksena sekä järven fauna että flora on monimuotoista, arvokasta
ja äärimmäisen runsasta järven matalammassa osassa kirkonkylän tuntumassa. Linnusto
tunnetaan hyvin jo 1970-luvulta lähtien.

Jo vähäinenkin vedenpinnan lasku tulee johtamaan siihen, että laajat alueet Kaupinsaaren ja
kirkonkylän välisellä vesialueella kasvavat umpeen. Jo nyt noin kolmannes vesialueesta on
niin matalaa, että soutuveneellä pitää paikoitellen edetä sauvomalla. Umpeenkasvu
heikentää merkittävällä tavalla vesilinnuston elinmahdollisuuksia. Virkistyskäytön
lisäämisen kannaltakaan umpeenkasvu tuskin on sitä mitä tavoitellaan.
Veneilyväylän avaaminen Uiherlanjoen kautta Längelmävedelle tuhoaa saukon
elinympäristöt juoksun keski- ja alaosissa. On selvää, että ruoppauskaluston käyttö vaatii
vanhan lehtipuuston kaatamista rannoilta. Sen seurauksena tuhoutuu arvokasta puustoa
pikkutikan ja harmaapäätikan reviireiltä ja myös valkoselkätikan ruokailualue tuhoutuu.
Toki myös muu linnusto kärsii vanhan puuston hävittämisestä. Maisemalliset haitat tulevat
olemaan järkyttäviä, sillä vuosikymmeniä pohjaan kertyneet lietemassat vallitetaan tietysti
joen penkoille. Keskijuoksulla sijaitseva myllykosken kulttuurimaisemakaan tuskin voi
säilyä muuttumattomana, jos väylä avataan.

Sekä joen luusuan että laskualueen ruovikoiden, kortteikkojen ja luhtien linnusto on
suuressa vaarassa ruoppauksesta aiheutuvien ympäristömuutosten ja erityisesti lisääntyvän
häiriön ja rauhattomuuden vuoksi. Kokemus on osoittanut, että ilmaversoisen
vesikasvillisuuden kertapoisto ei toimi, ellei samalla voida merkittävästi poistaa
ravinnekuormitusta. Ruovikoiden niittoa ja yhä uudelleen liettyvä pohjan ruoppausta pitää
jatkaa toistuvasti, sillä kunnostushankehan ei rehevöitymisen perimmäisiin syihin puutu.
Pohjapadon toiminta voi olla teoriassa hyvä, mutta käytännössä vaikeasti hallittava
tekniikka näin eutrofisissa vesissä.

Väylän avaamisesta seuraa väistämättä lisääntyvä vesiliikenne moottoriveneillä ja erityisesti
vesiskoottereilla. Jo viime kesinä on Längelmäveden puoleisen luhta-alueen kautta yritetty
ajaa vesiskootterilla ylemmäksi, mutta veteen kaatuneet puut ovat estäneet etenemisen.
Häiriön seurauksena joutsen onneksi siirtyi rauhallisempaan paikkaan pesimään, mutta
kurjen pesimämenestyksestä ei ole varmaa tietoa. Eräjärven luusuassa ruovikoiden niitot ja
saneeraukset ovat merkittävä uhka ruskosuohaukan, kaulushaikaran ja uikkulintujen
pesinnälle, eikä häiriötä muun vesilinnuston ruokailulle ja muuton aikaiselle levähtämiselle
voi väheksyä. Kaikki ruovikoihin ja vesikasvillisuuteen avatut väylät myös lisäävät
mahdollisuuksia vieraslajien kuten minkin ja supikoiran päästä lintujen pesille. On selvää,
että pääväylän avaamisen jälkeen jokivarsipalstojen omistajat tuovat rannoille veneitään,
joille niitetään väylät syvempään veteen.

Eräjärven sillan järvenpuoleinen vesitilanne näyttää olevan linnuston kannalta tällä hetkellä
edullinen. Aikaisin keväällä on tarjolla runsaasti ravintoa paikallisten lintujen lisäksi myös
muuttaville ja levähtäville linnuille. Sulavesien haihtuessa kuivuminen tapahtuu juuri
sopivasti, jotta sekä ruskosuohaukalle että kaulushaikaralle löytyy hyvät pesäpaikat
edellisvuotisten lakoontuneiden ruokokasvustojen ja tuoreempien kasvustojen rajamailta.
Sen verran jää hyllyvää luhtaa eristämään pesimävyöhykettä kuivemmasta rantakaistasta,
että ainakin supikoirien käynti rantaluhdalla on vähentynyt.

Uiherlanjoenlahden sedimentteihin kerrostuneet puhdistamattomien jätevesien ja
maatalouden päästöjen raskasmetallit ja muut saasteet muodostavat suuren vaaran
päästessään ylös Längelmäveteen huuhdeltaviksi. Kunnostushanke näyttää lyhytnäköiseltä
ja siihen vaikuttavat ilmeisesti taloudelliset syyt. Virkistyskäyttö on ajanut luontoarvojen yli.
Kunnostushankkeen seuraamuksiin on paneuduttava riittävän perusteellisesti, etteivät vain
lyhytaikaiset intressit ole ratkaisevina tekijöinä. Jokaisen kunnostushankkeen pitää perustua
paikallisiin erityisolosuhteisiin eikä mitään yleistä kaavaa voi noudattaa. Esimerkiksi
allikoiden tekemisellä ja vesiväylien avauksella voi olla myös haitallisia vaikutuksia
yksittäisissä kunnostushankkeissa paikallisista erityisolosuhteista johtuen.

PiLY:n näkemyksen mukaan rantalaiduntaminen alueella olisi kannatettavaa, ja sitä kautta
voitaisiin synnyttää suotuisia olosuhteita niin pesimälinnustolle pesintää varten kuin
muuttolinnuille levähtämistä ja ruokailua varten. Muutaman kelluvan lautan rakentaminen
olisi myös hyvä keino edistää lintujen viihtymistä alueella. Samoin sorsalinnuille voitaisiin
rakentaa tekopesiä. Vieraslajien kuten minkin ja supikoiran metsästäminen voisi olla
perusteltua, mutta siten, että metsästys ei aiheuta linnustolle häiriötä.

PiLY kannattaa lintutornin rakentamista alueelle, jos torni voidaan rakentaa siten, että sinne
kulkeminen ja siellä oleskelu ei aiheuta linnuille ja muulle luonnolle liiallista haittaa. Sama
koskee lintutornin tuntumaan pystytettäviä muita mahdollisia rakennelmia. Suunnitelmassa
mainittu lintutornin paikka on yksi mahdollinen, kunhan edellä mainitut edellytykset
täyttyvät.

PiLY painottaa, että kunnostussuunnitelman toteuttamisen mietinnässä ja konkreettisten
toimien teossa tulee hyödyntää paikallisten lintuharrastajien hyvin pitkäaikaista kokemusta
ja tietoa alueen linnustosta sekä kunnostustoimenpiteiden vaikutuksesta linnustoon ja
muuhun luontoon. Päätavoitteena tulee olla linnuston ja muun luonnon edistäminen ja
monipuolistaminen. Virkistyskäyttö ja taloudelliset intressit on alistettava tuolle
päätavoitteelle. Uiherlanjoki ja Uiherlanjoenlahti lähiympäristöineen on yksi Oriveden
parhaimpia linnusto- ja luontoalueita. Tämän alueen monipuolista luontoa ei tule vaarantaa
lyhytnäköisillä toimenpiteillä, joissa ei oteta huomioon kokonaisvaltaista suunnittelua ja eri
yksittäisten toimenpiteiden vaikutuksia kokonaisuuteen.

Tampereella 29.3.2018
Jukka T. Helin
Puheenjohtaja
Pirkanmaan Lintutieteellinen Yhdistys