Pilyn lausunto Kangasalan Herttualan osayleiskaavaehdotuksesta 17.9.2018

[Jukka T Helin]

Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen lausunto Kangasalan Herttualan
osayleiskaavaehdotuksesta (kaava numero 13)

1) Muutosehdotus kävelysillan rakentamisesta Kirkkojärven Kuohunlahdelle
Kuohunlahden ylittävä kävelysilta synnyttäisi lisääntyvää häiriötä Kuohunlahdella lepäileville ja
ruokaileville linnuille etenkin syksyisin. Kirkkojärvi ja sen Kuohunlahti ovat yksi uiveloiden
merkittävimmistä kerääntymäpaikoista syksyisin Pirkanmaalla. Uivelo on yksi suojeluperustelaji.
Kirkkojärveltä laskettiin viime syksynä Tiira-lintutietopalvelun mukaan 152 uiveloa 28.10.2017.
Tämä on uusi järven ennätys. Huomattava osa uiveloista käyttää Kuohunlahtea oleskelualueenaan.
Esimerkiksi 10.11.2015 Kuohunlahdelta laskettiin 50 uiveloa.
Kuohunlahdella oleilee myös runsaasti muita vesilintulajeja. Vesilinnut ovat syksyllä herkkiä
metsästyksen vuoksi. Kävelysillan vaikutuksesta ei ole tehty Natura-arviota. Pirkanmaan
lintutieteellisen yhdistyksen kannan mukaan kävelysiltasuunnitelmasta on luovuttava nykyisessä
paikassa. Jos kävelysilta kulkisi aivan Lahdentien reunalla, siitä syntyvä häiriövaikutus
Kuohunlahdelle olisi ilmeisesti vähäisempi.

2) Luontopolun sijainti
Natura-arvioinnissa (FCG suunnittelu ja tekniikka oy 13.11.2017) päädytään siihen, että
luontopolun aiheuttama haitta linnustolle ei kuitenkaan kasvaisi merkittävästi, vaikka polku
kulkisikin lähellä rantaa. Kuitenkin todetaan, että polun käyttäjämäärän kasvaminen aiheuttaa
todennäköisesti lisääntyvää häiriötä.
Natura-arvioinnissa sivulla 37 kohdassa ”Virkistyskäyttö” todetaan: ”Vesi -ja rantalintujen
suosimilla alueilla tulisi liikkuminen yleisesti ohjata rakennetuille reiteille riittävän etäälle
lintujen pesimä- ja levähdyspaikoista ja etäisyyden tulisi tutkimusten mukaan olla
yli 200 metriä edellä mainittujen alueiden reunasta, jotta merkittäviltä
häiriövaikutuksilta vältytään (Rodgers & Schwikert 2002, Erwin 1989). ”
Edelleen Natura-arvioinnissa mainitaan, että ”Olemassa oleva luontopolku sijoittuu lähimmillään
noin 70 metrin etäisyydelle rannasta -joskin keskimäärin
hieman kauemmas. Melko lyhyen etäisyyden vuoksi virkistyskäytön aiheuttamat
haitat alueella pesiville ranta -ja vesilinnuille arvioidaan todennäköisiksi
käyttäjämäärän kasvaessa.”
Luontopolun käyttäjämäärän todellisen kasvun lisääntymisen arviointi sisältää huomattavia
epävarmuustekijöitä. Määrät voivat lisääntyä tuntuvasti ennakoidusta. Lisäksi virkistyskäytön
suuntautuminen eri alueille on epävarmaa kaikesta ohjauspyrkimyksestä huolimatta.
Tällä hetkellä luontopolun käyttäjämäärä on varsin vähäinen, mutta tilanne muuttuu olennaisestikin
asukasmäärän merkittävän kasvamisen vuoksi. Ensimmäinen luontopolkusuunnitelma meni noin
100 metriä kauempaa rannasta lintuaseman kohdalla (ojan vartta). Nyt on tutkittava, voidaanko
polku kuitenkin siirtää kulkemaan entisen suunnitelman mukaisesti.

3) Koirat ja kissat
Natura-arvioinnissa käsitellään myös koirien ja kissojen synnyttämää lisääntyvää häiriötä
linnustolle (Virkistyskäyttö ja lemmikit s. 26). Etenkään vapaina liikkuvien lemmikkien
aiheuttamaa häiriötä linnustolle ei tule aliarvioida. Koirien lukumäärä alueella tulee olemaan 400-
500 koiraa. Koirien ulkoiluttamisen on tapahduttava mahdollisimman ohjatusti siten, ettei tästä
aiheudu liian suurta haittaa linnustolle. Pelkästään informaation jakaminen siitä, että koirat ja kissat
on pidettävä kiinni, ei ole riittävää, vaan tarvitaan myös ennaltaehkäiseviä muita toimenpiteitä ja
ratkaisuja. Käytännössä varsin suuri osa koiranomistajista (jopa yli 70%) antaa koiriensa juosta
vapaana alueilla, joista koirista voi olla todellista häiriötä tai vaaraa ruokaileville, levähtäville ja
pesiville linnuille. Tässä yhteydessä viitataan tehtyyn Natura-arviointiin. Edellä mainitusta syystä
on polkujen ja luontopolun sijainti mietittävä tarkkaan.
4) VL-1 mukainen kosteikko

Vuosien 2016-2017 linnustoselvitysten (Pekka Rintamäki) perusteella kahlaajien suosima
kosteikko Herttualantien itä- ja eteläpuolella on osoitettu kaavaehdotuksessa lähivirkistysalueeksi
VL-1. Kuten tunnettua kosteikkolintujen kannat ovat olleet voimakkaassa laskusuunnassa. Tästä
syystä ei ole suositeltavaa vähentää kosteikkolintujen pesimismahdollisuuksia eikä myöskään
vähentää kosteikkolintujen ruokailu- ja lepäilymahdollisuuksia muuttomatkalla. Tuleekin miettiä
vielä keinoja vähentää kosteikkoalueelle suuntautuvaa häiriötä (esimerkiksi liikkumista tai
lemmikkieläinten pitämistä vapaana) varsinkin muuttoaikoina. Nykyinen kaavamerkintä VL-1 ei
anna tähän mahdollisuuksia.
5) Virkistysalueista ja pääsystä niille

Virkistysalueiden riittävyyteen ja niille pääsemiseen/niillä kulkemiseen on paneuduttava
huolellisesti. Tavoitteena oleva 2 000 asukasta verrattuna nykyiseen 130 asukkaaseen on tuntuva
lisäys. Kävelyteiden on vietävä oikeille alueille ja linnustollisesti herkille alueille tulee pääsyn olla
hankalaa. Esimerkiksi Lahdentien ylittävä tai alittava kävely-yhteys Mäyrävuoreen on pohtimisen
arvoinen asia. Mäyrävuori on soveliasta virkistyskäyttöaluetta.
Lopuksi Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys viittaa myös aiemmin antamiinsa lausuntoihin.

Tampereella 17.9.2018
Jukka T. Helin
Puheenjohtaja
Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys
puheenjohtaja@pily.fi